No Rules

Puheenjohtajan jälkikirjoitus. 

Kiitos Windows95man hienosta suorituksesta vuoden 2024 Euroviisuissa.
Kappale oli juuri sitä, mitä Eurooppa tarvitsee nyt ja myös tulevaisuudessa. Ehkä voidaan unohtaa säännöt hetkeksi ja hyväksyä toisemme sellaisena kuin olemme, vaikka sitten ilman housuja muutaman
miljoonan ihmisen katsellessa. Kiitos hienosta kappaleesta ja euroviisumatkasta.

Tämän vuoden Euroviisut oli suurempaa draamaa kuin olisi tarvinnut olla.
Laulukilpailun lopputulokseen voi kuitenkin  useampikin fani olla tyytyväinen.  Olisiko EBU voinut tehdä toisin tehdessään ratkaisun Alankomaiden osallistumisesta? Joost Klein oli yksi kilpailun
ennakkosuosikeista ja hänen poissulkeminen herätti tietysti vahvoja tunteita ja oli luonnollisesti iso pettymys ja shokki erityisesti faneille, jotka tulivat Alankomaista. Media sai klikkiotsikkonsa ja sen
myötä huhumyllyt tapahtumista alkoivat jauhaa omia tarinoitaan.  Fakta on kuitenkin se, että Joost on käyttäytynyt epäasiallisesti toista henkilöä kohtaan ja tämä tapahtuma on ollut sellaista, että EBU on
tehnyt ratkaisunsa ja poliisi tutkii asiaa. Lopputuloksen tutkinnasta kuulemme joskus myöhemmin tai ehkä emme koskaan. Mutta uskon, ettei EBU tätä päätöstä ole tehnyt ihan kevyin perustein. Kilpailun järjestäjillä
on vastuu luoda turvallinen tila kaikille, oli sitten työntekijä, artisti tai fani.

Huolimatta tiukasta turvallisuustilanteesta Ruotsissa ja erityisesti nyt euroviisujen aikana Malmössa, Ruotsin poliisi onnistui luomaan turvallista tilaa faneille ja myös aktivisteille, jotka halusivat
käyttää sanan- ja kokoontumisen vapauttaan. Molemmat mahtuivat samaan kaupunkiin ja toteuttamaan itseään. Kuvaavaa tästä oli yksittäinen tapahtuma ennen toista semifinaalia. Illallinen ravintolassa
mielenosoituksen jälkeen missä istui henkilöitä useista maista, myös Israelista, toiset olivat menossa semifinaaliin ja toiset  tulivat mielenosoituksesta. Kaikki mahtuivat saman pöydän ääreen ja viihtyivät
keskenään. Tätähän Euroviisut on, musiikki yhdistää ihmisiä, ei erota.
Siihen uskon edelleen.

Huolimatta tiedotusvälineissä olleista uutisista, Malmö ei ollut sotatanner tai paikka missä ei olisi ollut tilaa erilaisille mielipiteille.  Ruotsissa on ollut jo hetken aikaa kohotettu valmiustaso maahan kohdistuneiden turvallisuusuhkien takia. Poliisin ja sotilaiden näkyvä läsnäolo saattoi pelottaa kaupunkiin tulleita ihmisiä, mutta toiminta varmisti vain kaupungissa olleiden turvallisuuden. Aina on joukossa heitä, joita säännöt tai toisen kunnioitus eivät koske ja turvallisuusorganisaation tehtävä on torjua nämä uhat ja ylilyönnit.

Nämä oli kuitenkin ehkä erikoisimmat Euroviisut missä itse olen ollut ja draamankaaresta ei ollut pulaa. Vastakkainasettelua loivat osaltaan erilaiset ryhmät, jotka käyttivät viisuja astinlautanaan sekä puolesta
että vastaan,  ja media, joka sai klikkiotsikkonsa ja sisältöä materiaaleihin. Uutisten todenperäisyyttä ei edes aina viitsitty tarkistaa, mikä osaltaan loi vääriä tulkintoja. Tämän kaiken hämmennyksen keskellä tavallinen euroviisufani oli varmasti hämillään ja sosiaalisen median keskustelupalstat alkoivat elämään omaa elämäänsä.

Joka tapauksessa EBU:lla ja kansallisilla yleisradioyhtiöillä on vakava pohdinnan ja itsearvioinnin paikka euroviisujen laulukilpailusta ja sen tulevaisuudesta.

Minulle Euroviisut on edelleen laulukipailu, missä ihmisillä on erilaisia mielipiteitä, mutta kaikki siitä huolimatta mahtuvat saman pöydän ääreen. Minä ja euroviisufanit emme pysty ratkaisemaan maailman
tai Euroopan ongelmia, sitä ei voi tehdä Euroviisutkaan. Me kuuntelemme musiikkia ja tulemme taas tekemään ensi vuonna omat listamme vuoden 2025 euroviisukappaleista.

Mutta nyt on aika hengähtää ja kääntää katse kohti ensi vuoden Sveitsiä ja alkaa keräämään matkakassaa. Kiitos Windows95man, YLE, Malmö ja kaikki fanit, jotka teitte jälleen kerran euroviisut todelliseksi. No
Rules.

Jouni Pihkakorpi

puheenjohtaja, Euroviisuklubi OGAE Finland ry

x x x

Ordförandens efterskrift.

Tack för Windows95mans fantastiska prestation vid Eurovision 2024. Låten var precis vad Europa behöver nu och även i framtiden. Kanske kan vi glömma reglerna för ett ögonblick och acceptera varandra som vi är, även om vi är utan byxor medan några miljoner människor tittar på. Tack för den fina låten och Eurovision-resan.

Årets Eurovision var mer dramatik än det borde ha varit. Ännu fler fans kan dock vara nöjda med slutresultatet av sångtävlingen. Kunde EBU ha gjort annorlunda när de beslutade om Nederländernas deltagande? Joost Klein var en av tävlingens tidiga favoriter och hans uteslutning väckte naturligtvis starka känslor och var naturligtvis en stor besvikelse och chock, särskilt för fans som kom från Nederländerna. Media fick sina klickrubriker och med det började ryktesbruken om händelserna mala sina egna historier. Faktum är dock att Joost har betett sig olämpligt mot en annan person och denna händelse har varit sådan att EBU har fattat sitt beslut och polisen utreder ärendet. Vi kommer att få höra om det slutliga resultatet av utredningen någon gång senare, eller kanske aldrig. Men jag anser att EBU inte har fattat detta beslut lättvindigt. Tävlingsarrangörer har ett ansvar att skapa ett tryggt utrymme för alla, vare sig det är anställd, artist eller fan.

Trots det trånga säkerhetsläget i Sverige, och speciellt nu under Eurovision i Malmö, lyckades den svenska polisen skapa ett tryggt utrymme för fans och även aktivister som ville använda sin yttrande- och mötesfrihet. Båda kunde passa i samma stad och uppfylla sig själva. Illustrativt för detta var en enstaka händelse före den andra semifinalen. Middag på restaurang efter demonstrationen där folk från flera länder, inklusive Israel, satt, några skulle till semifinal och andra kom från demonstrationen. Alla kunde sitta vid samma bord och njuta av varandras sällskap. Det här är vad Eurovision handlar om, musik förenar människor, inte skiljer dem åt. Det tror jag fortfarande på.

Trots nyheterna i media var Malmö ingen krigszon eller en plats där det inte fanns utrymme för olika åsikter. Sverige har varit i hög beredskap ett tag på grund av säkerhetshot mot landet. Polisens och soldaternas synliga närvaro kan ha skrämt människor som kom till staden, men den åtgärden garanterade bara säkerheten för de som befann sig i staden. Det finns alltid de som inte påverkas av reglerna eller andras respekt och säkerhetsorganisationens uppgift är att bekämpa dessa hot och överdrifter.

Men det här var kanske det mest speciella Eurovision jag någonsin varit med om, och det saknades inte dramatik. Konfrontation skapades delvis av olika grupper som använde Eurovision som språngbräda både för och emot, media som fick sina klickrubriker och innehåll i materialen. De brydde sig inte ens alltid om att kontrollera sanningshalten i nyheterna, vilket bidrog till falska tolkningar. Mitt i all denna förvirring måste det genomsnittliga Eurovision-fans ha varit förvirrat, och diskussionsforum på sociala medier började ta sitt eget liv.

Hur som helst har EBU och de nationella broadcasters stort utrymme för reflektion och självutvärdering kring Eurovision Song Contest och dess framtid.

För mig är Eurovision Song Contest fortfarande en sångtävling där folk har olika åsikter, men trots det passar alla runt samma bord. Jag, och inte Eurovision-fans, kan lösa världens eller Europas problem, inte heller Eurovision. Vi lyssnar på musik och nästa år gör vi igen våra egna listor över 2025 års Eurovision-låtar.

Men nu är det dags att ta en paus och blicka mot nästa års Schweiz och samla in resekassan. Tack Windows95man, YLE, Malmö och alla fans som återigen gjorde verklighet av Eurovision. No Rules.

Jouni Pihkakorpi

ordförande, Eurovision-klubben OGAE Finland ry

x x x

Chairman's postscript.

Thanks for Windows95man's amazing performance at Eurovision 2024. The song was exactly what Europe needs now and also in the future. Maybe we can forget the rules for a moment and accept each other as we are, even if we're pantsless while a few million people are watching. Thanks for the nice song and the Eurovision trip.

This year's Eurovision was more drama than it should have been. However, even more fans can be happy with the final result of the singing competition. Could the EBU have done differently when deciding on the Netherlands' participation? Joost Klein was one of the early favorites of the competition and his exclusion naturally caused strong feelings and was of course a big disappointment and shock, especially for fans coming from the Netherlands. The media got their click headlines and with that the rumor mills about the events started to grind their own stories. The fact is, however, that Joost has behaved inappropriately towards another person and this incident has been such that the EBU has made its decision and the police are investigating the matter. We will hear about the final outcome of the investigation sometime later, or maybe never. But I believe that the EBU has not taken this decision lightly. Competition organizers have a responsibility to create a safe space for everyone, be it employee, artist or fan.

Despite the tight security situation in Sweden, and especially now during Eurovision in Malmö, the Swedish police managed to create a safe space for fans and also activists who wanted to use their freedom of expression and assembly. Both could fit in the same city and fulfill themselves. Illustrative of this was a single incident before the second semi-final. Dinner at a restaurant after the demonstration where people from several countries, including Israel, were sitting, some going to the semi-finals and others coming from the demonstration. Everyone could sit at the same table and enjoy each other's company. This is what Eurovision is all about, music unites people, not divides them. I still believe that.

Despite the news in the media, Malmö was not a war zone or a place where there was no room for different opinions. Sweden has been on high alert for a while due to security threats to the country. The visible presence of the police and soldiers may have scared people coming to the city, but that measure only ensured the safety of those in the city. There are always those who are not affected by the rules or the respect of others and the job of the security organization is to combat these threats and excesses.

But this was perhaps the most special Eurovision I've ever been to, and there was no shortage of drama. Confrontation was created in part by different groups using Eurovision as a springboard both for and against, the media getting their click headlines and content in the materials. They didn't even always bother to check the veracity of the news, which contributed to false interpretations. Amidst all this confusion, the average Eurovision fan must have been confused, and social media discussion boards began to take on a life of their own.

In any case, the EBU and the national broadcasting companies have a lot of room for reflection and self-evaluation about the Eurovision Song Contest and its future.

For me, the Eurovision Song Contest is still a song contest where people have different opinions, but despite that, everyone fits around the same table. I, and not Eurovision fans, can solve the problems of the world or Europe, nor Eurovision. We listen to music and next year we will again make our own lists of 2025 Eurovision songs.

But now it's time to take a break and look towards next year's Switzerland and collect the travel fund. Thank you Windows95man, YLE, Malmö and all the fans who once again made Eurovision a reality. No Rules.

Jouni Pihkakorpi

chairman, Eurovision club OGAE Finland ry