Belgrade Blog; semifinaali 1

Kuhina areenalla tiistaina, ennen ensimmaista semifinaalia, oli melkoinen kun kaikki yrittivat loytaa paikkojansa. Ilmeisesti viime hetkella jouduttiin vaihtamaan tuolirivien paikkoja kameroiden takia. Meidan oli tarkoitus istua lavan vasemmalla puolella, mutta olimmekin oikealla puolella. Ainakin Jouni ja Kim bongattiin Terasbetonin esityksen jalkeen ja minustakin nakyi vilahdus.

Suomen esitys meni mielestani todella hyvin. Fiilis oli hieno ja pyro-tekniikka kruunasi koko esityksen. Ilmeisesti Euroopassakin tama huomattiin, koska Suomi paasi kuin paasikin jatkoon. Taalla puhutaan jopa Suomen voitosta.

Yllatyksena minulle oli etta areena oli suht tyhjillaan. Paikkoja oli todella paljon jaljella ja talla hetkella taman illan toiseen semifinaaliin saa lippuja parhaille nousevan katsomon paikoille 40EUR hintaan. Toivon todella etta lauantaina finaalissa areena olisi viimeiseen paikkaan asti taynna.

Eilen kavin Israelin ja Libanonin OGAE:laisten kanssa 80 km paassa olevassa Novi Sad-nimisessa kauniissa kaupungissa. Minua viehatti se paikka todella, koska verrattuna harmaaseen Belgradiin se oli todella ihana ja varikas.

Tanaan on toinen semifinaali ja sinne matka jatkuukin sen jalkeen kun tama kirjoitus on lahetetty. Toivon teille kaikille mukavaa viisu-iltaa, toivotaan etta tastakin semista kaikki oikeat laulut paasevat jatkoon.

Belgrade Blog: After the Semi

It sure is quiet today at the Press Centre, but action should pick up soon for the Semifinal 2 tomorrow. Full dress rehearsals begin today. Maiken has gone to Novi Sad, Serbia’s second city 80km from Belgrade, so she will upload the photos later.

The After Party last night was fun, and the Finnish flag certainly was visible, especially when ”Missä miehet ratsastaa” was played. It was good to see that people at the Euroclub generally liked the song. Poland’s Isis Gee made an appearance, and there might have been the other Semifinalists as well but I wouldn’t know because Maiken had a misery in her feet and I was feeling aged and tired so we left around 02:30.

Like the ESC itself, people at the Press Centre, the Euroclub and the Eurocafe represent many nationalities, as well as many shapes, sizes and attitudes (ranging from hot through just-plain-nice to downright idjits), but without them it just won’t be Viisuvikko.

Okay, I’m blabbing because there’s not much else to report but there is a party at the Euro Cafe tonight so maybe there’ll be some gossip to tel tomorrow. Bye the way, just in case you didn’t know, Euro Cafe is the locale downtown organised by OGAE Serbia.

Belgrade Blog: The Semifinal 1

So, 10 songs were chosen for the Final on May 24, and popular opinion here at the Press Centre agrees that the best 10 songs were chosen. The question of course is: which one was the jury choice? We’ll find out next Sunday.

Beogradska Arena was a great experience: modern, well-equipped and in HOT Belgrade, air-conditioned (yay!). The stage was beautiful, and all 19 songs had their fans (and foes..yes, there were some ill-mannered critturs who booed Estonia and Ireland.

The Blue Cross of Finland was held high by excited Finnish fans when Finland’s name was called out. I was equally excited but felt a bit shy, being the only Polish-flag holder in a sea of jubilant Finns, but then my turn came when my favourite POLAND was also called out.

Maiken and I went to the Press Conference afterwards, and it was a good chance to check how the performers were feeling after qualifying to the Final. Kalomira was as excited as a teenage girl (and sounded like one too..). Dima Bilan was lost for words (because he just blabbed ”you,you,you” and then yelled ”amazing!”).  Isis Gee, bless her, was her usual beautiful and elegant self.

Now to the After Party, and more news & views (and photos from Maiken) tomorrow (afternoon, hopefully).

Belgrade Blog: Euroclub & Other Adventures

We left the Turkey Party when it ended around 20:30, because many folks were going on down to the Beogradska Arena for the First Dress Rehearsal of Semifinal 1. Being in non-stop motion since we arrived at Belgrade’s Nikola Tesla Airport (arrival-immigration-apartment-change and makeup-Turkey Party) we were not quite sure how to get the to the Sava Centar where the accreditation desk and Euroclub is. So we though that walking along the river would sooner-or-later (it became much later..) take us to the Sava Centar. The riverside promenade was quite pleasant and the weather was cooling down with a delicious breeze, but our walk became a bad parody of the Macarena when we had to continuously swish off mosquitoes and their never-loving insect friends who found foreign blood to be yummy.

1 hour later, we finally dragged our spotty and tired selves into the Press Centre and collected our accreditation passes, and as usual there were the promotional materials (cds, posters and stuff) but oh MAN!- also invitations to a whole load of parties which, unfortunately, were mostly held last weekend..voi v****  But hold on- Belarus, Malta and Bulgaria were having a joint party at the Euroclub next door starting at 20:30, but we of course arrived at 21:45 so it was over..

So we had a look around the Euroclub: it was on the second floor after entering the building and it looked spacious with a bar in a corner, but at that very moment the noise was too much (this time it really was noise and not Tereza Kerndlova..) so we decided to leave when somebody told us that Portugal was having a party across the river in the Old Town!

Well, by this time I was having misery in my feet and Maiken was getting famished so we took a tram to go back across the river to our apartment in the Old Town..the tram stopped half-way and everyone was told to get off. We had to walk..uphill..more than one kilometre. Then we noticed that the other passengers from out tram had made the smart choice and simply waited for the next tram.. Well, we live and learn I suppose.

Maiken’s high spirits was in reverse propotion to her hunger, and after gallivanting about the Old Town looking for food we finally settled on a 24-hour grill and had the local Serbian burger ”Maksi Pljeskavica”. Two VEE..ERY tired and bedraggled ESC fans finally cleaned up and went to sleep..Tuesday is another day and we are waiting for Semifinal 1: I must remember to bring my Polish flag to support my favourite entry.

Belgrade Blog: Ensimmäinen päivä

Kuten Ross sanoi, Belgrad on kuuma… vahan kuin saunassa olisi silla vaikka tuulee, ilma seisoo aika hyvin. Puhelin on soinut loputtomiin ja tekstareita tulee koko ajan. Tata on odotettu niin pitkaan, on melkein vaikeaa uskoa etta ollaan paasty perille ja kaikki on mennyt nainkin kivuttomasti.

Oltiin myohassa Turkin juhlista, mutta nahtiin silti monia taman vuoden viisuartisteja. Kun saavuimme perille, lavalla keikkui Teresa Kerndlova (CZ). Mor ve otesi esitti viisubiisinsa lisaksi muita kappaleitaan ja lupasivat tulla keikalle Suomeen.

Lavalla esiintymassa nahtiin myos Jelena Tomasevic (SRB), Evdokia Kadi (CYP), Csezy (HUN) ja Olta Boka (ALB). Illan juontajana oli viehattava Tolga Turkin OGAE-klubista.

On olemassa sanonta Euroviisu-ihmisten keskuudessa; ensimmaisen kerran tulet Euroviisuihin ihan vaan viisujen takia. Seuraavilla kerroilla tulet aina ystavien takia. Nainkin eilen monia rakkaita ystaviani taalla joiden kanssa pystyn toivottavasti viettamaan aikaa tyonteon ohessa.

Sovin tanaan AIKU-triolle haastattelun, muistakaa siis lukea lehtia siella Suomessa ja myoskin seurata uutislahetyksia. Siella saattaa nakya tuttuja.

Laitan kuvia tanne kunhan saan muistitikkuni toimimaan. Talla hetkella omani ei puhu paikallisten koneiden kanssa samaa kielta, pitaa siis kayttaa toista tikkua. Wink

Illalla on ensimmainen semifinaali, jossa Suomen Terasbetoni esiintyy. Vilkutetaan teille jos kamera sattuu kuvaamaan. Mukavia viisuja, pitakaa hauskaa illalla!!

Belgrade Blog: Finally, BELGRADE!

Belgrade iS HOT HOT HOT! The temperature is 29 degrees celcius, but with Eurovision picking up speed the place is..well..HOT!

Maiken and I arrived here yesterday afternoon, finally. The first Serbians we meet were Bosko and his wife Spomenka, who are our landlords. They were just great, and from the little that we saw of the city, Belgrade seems to be a happening place, or is it just Eurovision?

We had been invited to the Turkey delegation party so we arrived there at 19:20 (Maiken is very specific about time, apparently..). The party actually started at 18:00 and the hosts had ordered food for 600 people and drinks for 1,200 people, but maybe there were a lot of hungry thirsty fans because by 19:20 it was practically GONE! But the party was held at Club Otard which is a riverboat on the Danube, so at least we had the view to savour..

There was a stage outside the boat with a lot of noise and comings-and-goings, but our starvation was forgotten when we noticed that that loud noise was actually Tereza Kerndlova singing her Czech entry song! But wait, there’s more: following here were Turkey’s Mor ve ötesi and Hungary’s Csézy and, and..oh, Maiken will fill in the details replete with photos.

In between there were screams of joy when long-lost Eurovision fan-friends (well, at least since Helsinki ESC..) found each other at the Turkey Party. So much hugging and smacking cheek-kisses and promises to see each other at the Euroclub, but that’s another story because we first have to get our accreditation passes at the Press Centre.

Teräsbetonin pojat ”rautaisella fiiliksellä” viisuihin

Teräsbetoni oli lehdistön tentattavana 7.5. YLEn Iso-Pajassa ja klubin oma toimittaja, Heidi Ikäheimonen oli paikan päällä.

Kun pojilta kysyy, millaiset tunnelmat ovat kisojen alla, on vastaus ”rautaiset”. Se herättää hymyä lehdistön keskuudessa ja kysymyksiä alkaa sadella.

Siitä vanhasta kliseestä ei päästä eroon, eikö Suomi pärjäisi paremmin, jos esiintyisitte englanniksi? Niin, entä sitten? Meidän juttu, ”Missä miehet ratsastaa” kappaleen vahvuus on juuri suomen kieli, sillä me erotutaan Belgradissa. Me mennään loppuun asti tällä konseptilla. Ahola selvästi hermostuu hieman kysymyksestä, jota on esitetty ilmeisen usein.

Betonipoikien tiimi starttaa sunnuntaina, harjoitukset alkavat heti maanantaina. Ensimmäinen viikko on aika hulinaa Belgradissa, maanantaina ensimmäiset harjoitukset ja siitä se lähtee. Viikko menee harjoituksissa ja edustustehtävissä ja hups, kun toinen viikko alkaa, on maanantaina kahdet kenraaliharjoitukset ja se suuri päivä tiistaina.

Entä meneekö Teräsbetoni finaaliin? Tietysti, kaikkihan me sen tiedämme, eikö vaan? Yleisö nauraa. No, totta kai.

Muuttuuko esitys jotenkin semiä varten ja tuleeko pyroja lisää? Kyllä, pyroja tulee lisää, mutta samalla konseptilla mennään kuin Suomen finaalissa. Mitäs sitä muuttelemaan, rumpalimiehet, jotka Suomen finaalissa nähtiin, ovat edelleen lavalla, mutta nyt hieman näkyvämmässä roolissa. Pojat lupaavat, että yläruumis paljaana esiinnytään finaalissakin.

Promoamista on tehty ympäri Eurooppaa, Espanjassa ja Saksassa vastaanotto on ollut hyvä. Kaiken kaikkiaan 500 sinkkua on lähtenyt ympäri Eurooppaa ja kyselyitä on tullut levy-yhtiölle poikien ohjelmasta. Kysyntää siis riittää ja kiinnostus on kova ulkomailla.

Ilahduttava uutinen on sekin, että Teräsbetonin Myrskyntuoja on myynyt alkuviikosta kultaa. Pojat itsekään eivät tienneet asiasta lehdistötilaisuuden alkuvaiheessa juuri enempää, mutta sanoivat uutisen antavan kyllä kummasti lisäpotkua kisamatkaan.

”Kentät kutsuu sankareita, eikä suinkaan pelkureita”!

Belgradin viisulava kutsuu meidän sankareitamme, mikä tarkoittaa, että suomalainen viisufaniyhteisö toivottaa mitä teräksisintä menestystä Suomen tiimille! Onnea matkaan Teräsbetoni!

mf2008_075

Esikatseluiltaman tulokset

3.5.2008 pidettiin Euroviisuklubilaisille vuoden 2008 Euroviisujen esikatselut Helsingissä, Tampereella sekä Oulussa. Osaanottajia oli yhteensä n. 100. Paikallaolleiden lisäksi äänestysoikeus oli jokaisella Euroviisuklubin jäsenellä ja ääniä tulikin sähköisesti montakymmentä. Kiitos kaikille aktiivisille!

Euroviisuklubilaisten voittaja oli alusta asti aika lailla selvä eikä edes 2. sijalle yltänyt ollut missään vaiheessa uhaksi.

Euroviisuklubilaisten top-10 on seuraavanlainen:

 

1. sija: 500 pistettä | Ruotsi; Charlotte Perrelli – Hero

2. sija: 379 pistettä | Islanti; Euroband – This Is My Life

3. sija: 318 pistettä | Ukraina; Ani Lorak – Shady Lady

4. sija: 273 pistettä | Norja; Maria Haukaas Storeng – Hold On Be Strong

5. sija: 271 pistettä | Turkki; Mor Ve Ötesi – Deli

6. sija: 263 pistettä | Sveitsi; Paolo Meneguzzi – Era Stupendo

7. sija: 260 pistettä | Slovenia; Rebeka Dremelj – Vrag Naj Vzame

8. sija: 238 pistettä | Venäjä; Dima Bilan – Believe

9. sija: 224 pistettä | Armenia; Sirusho – Qele Qele

10. sija: 210 pistettä | Azerbaidzan; Elnur Huseynov & Samir Javadzade – Day After Day

 

Keskustelua aiheesta käydään Viisukuppilassa, pääset sinne klikkaamalla sivuvalikosta Foorumia.

Euroviisuklubi onnittelee fanisuosikkeja ja toivoo kaikille kilpailijoille onnea tämän vuoden kisoihin!