OGAE-uutiset 2/2018

Puheenjohtajan tervehdys

Hei kaikki Suomen Euroviisuklubin jäsenet!

Olemme vihdoin päässeet siihen vuodenaikaan, jota jotkut kutsuvat viisufanin jouluksi, vapuksi, pääsiäiseksi ja juhannukseksi. Ilmassa on jo suuren viisujuhlan tuntua erilaisine tunteineen. Niinpä ajattelinkin käyttää OGAE-uutisten puheenjohtajan tervehdyksen kirjoittamalla tunteista.

Yleisesti tunteella tarkoitetaan, että mielessä tai kehossa tuntuu joltakin. Yksilölliset tunteet saavat meidät toimimaan ja jokaisen tunnetila on erilainen. Tunteet kertovat siitä, mikä on meille tärkeää. Ne saavat meidät hakeutumaan tilanteisiin, jotka tukevat hyvinvointia tai poistumaan tilanteista, jotka ovat epämiellyttäviä. Viimeisen kuukauden aikana viisufanitkin ovat ehtineet kokea erilaisia tunteita liittyen tämän vuoden euroviisuihin.

Jännitys on varmasti ollut läsnä kaikkien viisufanien mielessä viime aikoina. Olemme saaneet jännittää, toteutuuko Lissabonissa EuroCafe vai ei. Välillä jo näytti siltä, että tämä vuosi olisi poikkeus eikä yhteistä kokoontumispaikkaa paikan päällä oleville faneille saataisikaan. Kun lopulta ja yllättäen päätös EuroCafesta tuli, saimme jännittää kuka saa hakemuksensa läpi ja keiden hakemukset hyväksytään. Jännitystä lisäsi myös hyväksytyn hakemuslinkin kautta maksaminen, mikä pienessä sujumattomuudessaan aiheutti joillekuille turhautumista ja epätoivonkin tunteita.

Koska viikkopaketteja on ollut rajallinen määrä, euroviisufanit ympäri Eurooppaa ovat kokeneet pettymyksiä. Ensin jäätyään ilman fanilippupakettia, jotkut ilman EuroCafen viikkopakettia, ja jotkut ovat surreet suosikkiensa karsiutumista kansallisissa finaaleissa. Monelle suomalaiselle fanille Saaran UMK-esitykset, erityisesti ”Monsters”, olivat pettymys.

Pettymysten kanssakin pitää pystyä elämään, ja silloin omalle toiminalle pitää määritellä uusi suunta. Saaran esitys Lissabonissa on saanut uuden suunnan ja on varmasti erilainen kuin mitä näimme UMK:ssa. Fanit, jotka eivät päässeet Lissabonissa suoraan areenan reunalle, voivat nauttia kisatunnelmista esimerkiksi Eurovision Villagessa, jossa kisat lähetetään suorana lähetyksenä isoilla näytöillä. Eikä kisoja varmasti tarvitse katsella yksin. EuroCafe-lippuhakemuksia lähetettiin ympäri Euroopan liki 3000 kappaletta, ja vain 1600 sai hyväksytyn vastauksen. Tämä on erityisen valitettavaa, sillä Euroviisujen pohjimmainen idea on yhdistää eikä erottaa. Mutta ei anneta tämän lannistaa, sillä kisakaupungissa on varmasti paljon tarjottavaa faneille!

Huolimatta jännityksestä ja pettymyksistäkin Euroviisut ovat yhdistävä harrastus. Sen mukana tapaamme uusia ihmisiä, jotka jakavat yhteisen intohimon euroviisuja ja niihin liittyviä erilaisia ilmiöitä kohtaan. Kilpailuharrastuksena euroviisut ovat siinä mielessä poikkeus, ettei tarvitse kannattaa vain yhtä joukkuetta vaan fanituksen kohteita voi olla useampia. Onkin tärkeää huomata, että jokaisella meillä on omat mielipiteemme, joten kunnioitetaan niitä. Esimerkiksi somessa roihahtaa silloin tällöin tulenpalavia keskusteluja, joissa sävy saattaa mennä jopa loukkaavaksi. Muistetaan kukin kunnioittaa toisiamme, vaikka mielipiteet eroaisivatkin.

Euroviisut ovat pohjimmiltaan iloinen juhla. Itse olen suuresti iloinnut kuukauden sisällä siitä mahtavasta aktiivisuudesta, joka Suomen Euroviisuklubissa on. Esikatselutilaisuuksiin Oulussa, Lieksassa, Turussa, Tampereella ja Helsingissä osallistui reilusti yli 200 henkilöä. Saimme esikatseluista mukaamme uusia jäseniä, jotka ovat lämpimästi tervetulleita klubiimme. Mitkään tilaisuudet tai tapahtumat eivät onnistu ilman ahkeraa vapaaehtoistyötä, joten suuret kiitokset esikatselujen organisaattoreille: Ouluun Erkille, Lieksaan Martille, Turkuun Helille, Tampereella Kaisalle ja Helsingissä euroviisuklubin hallitukselle. Ei myöskään sovi unohtaa kaikkia niitä taustajoukkoja tai yhteistyökumppaneita, jotka ovat edellä mainittujen henkilöiden kanssa olleet mukana järjestämässä tapahtumia ja mahdollistaneet niiden onnistumisen.

Pian allekirjoittanutkin suuntaa kohti Lissabonia ja tunnelmoi toivottavasti lämmöstä ja auringosta. Kisoihin mahtuu varmasti koko tunnekartan kirjo. Itsellä silmät alkavat hikoilla heti kun Espanjan edustuskappale alkaa soida. Kuten saksalainen säveltäjä Richard Wagner on lausunut: ”Musiikki kuuluu koko ihmiskunnalle, ja melodia on se absoluuttinen kieli, jolla muusikko puhuttelee jokaista sydäntä”.

Nautitpa euroviisuista joko paikan päällä tai kotisohvalla, toivotan mahtavia ja tunnelmallisia kisahetkiä!

Miksu

Tässä numerossa:

Tunnelmia esikatselutilaisuuksista
Viisuartistit tutuiksi
Laulettuja rakkauden sanoja
Näin minä fanitan: Atte Silván