Näin minä fanitan: Antton Niskanen

Kouvolalainen Antton on lähdössä elämänsä ensimmäiselle viisumatkalle Tel Aviviin.

Kerro itsestäsi: Mitä teet ja missä asut?

Olen 20-vuotias viisufani Kouvolasta. Olen juuri suorittanut vuoden siviilipalveluksen Lapinjärvellä siviilipalveluskeskuksen hallintopuolella. Keväällä suuntana on yliopiston pääsykokeet – ja ensi syksynä toivottavasti siis yliopisto. Olen lähes kaikenlaisen musiikin suurkuluttaja ja tuhlaan aikaani myös moniin ulkomaisiin tosi-TV-ohjelmiin.

Mistä viisuharrastuksesi alkoi?
Perheessäni oli tapana katsoa viisuja jo ollessani pieni ja kiinnostukseni viisuja kohtaan alkoikin jo varhain. Muistan katsoneeni vuoden 2004 viisuja VHS-kasetilta useampaankin otteeseen. Virallinen harrastus alkoi kuitenkin vuonna 2009, kun kuuntelin ensimmäistä kertaa kaikki kappaleet etukäteen. Lopullisesti homma lähti käsistä, kun lopulta liityin Viisukuppilaan ja tutustuin sitä kautta muihinkin viisufaneihin.

Miten viisuharrastus näkyy kodissasi?

Toistaiseksi ei juuri mitenkään. Pari viisulevyä löytyy hyllystä. Tilanne ehkä muuttuu ensi vuonna, kun tarkoituksena olisi muuttaa täysin omaan asuntoon.

Mikä on hienoin viisumuistosi?

Mitään yhtä tiettyä on vaikea nostaa muiden yläpuolelle, mutta kyllä vuosittaisten suosikkien (Valko-Venäjä 2017, Latvia 2016) selviäminen finaaliin on aina ollut ihanaa. Toisaalta Australian vaivaiset kaksi puhelinäänestyspistettä 2017 finaalissa antoivat kyllä harvinaisen hyvät naurut. Hienoja muistoja on lukemattomia.

Mikä on parasta Euroviisuissa?

Musiikki, ehdottomasti. Eri maiden karsintoja seuratessa löytyy väistämättä aina monia upeita kappaleita, eikä hyvää musiikkia ole koskaan liikaa. Karsintakausi onkin monella tapaa vuoden parasta aikaa, ja siihen liittyy paljon sekä riemun että pettymyksen tunteita. Lisäksi kuitenkin myös yhteisöllisyys – viisut ja niihin liittyvät fanitapahtumat yhdistävät upealla tavalla ihmisiä eri elämän alueilta, kulttuureista ja ikäryhmistä.

Mitä muuttaisit Euroviisuissa? Olisi tietysti hienoa, jos poliittisesta äänestämisestä ja naapurimaiden suosimisesta voisi tuosta vain päästä eroon, mutta turha toivo. Myös raatiäänet ja niiden tulokset ovat jo jonkin aikaa kiusanneet minua, mutta en ole varma, mitä niissä muuttaisin. Kymmenhenkiset raadit voisivat kyllä ainakin teoriassa olla kokeilemisen arvoinen idea.

Oletko lähdössä Tel Aviviin viisuilemaan?

Kyllä, ensimmäistä kertaa paikan päälle viisuihin! Alustava majoitus ja matkaseura on jo hoidossa.

Mitä perinteitä kuuluu viisufinaalin seuraamiseen?

Hyvää ruokaa, höpöttelyä WhatsAppin viisuseurantaryhmässä ja tulosten veikkailua ennen lähetystä. Ensi vuonna toki luvassa hieman muutoksia näihin kotikatsomosta seuraamisen perinteisiin.

Millainen on täydellinen viisu?

Vaikea kysymys, sillä upea viisu voi rakentua niin monista eri asioista. Aivan täydellistä viisua tuskin onkaan.

Mikä on kaikkien aikojen paras viisu?

Tähän kysymykseen en pysty vielä kaiken kattavasti vastaamaan, sillä en ole toistaiseksi käynyt kaikkia viisuvuosia läpi. Vuodet 1956–1969, 2004 ja 2007–2018 ovat kuitenkin jo tuttuja ja tällä hetkellä kaksi viisua nousee ylitse muiden: Albania 2012: “Suus” ja Viro 2009 “Rändajad”.

Teksti: Aino Ahlgren