Dinnervision – murkinaa ja musiikkia


Marraskuussa järjestettiin Kaisaniemen puistossa ensimmäinen Dinnervision. Dinnervision koostuu huippukokkien kolmenruokalajin illallisesta juomineen sekä musiikkipitoisesta ohjelmasta, joka kietoutuu Euroviisujen maailmaan.

Innokkaana viisufanina odotukset olivat tietenkin korkealla. Itse tila oli rakennettu Kaisaniemen kentän laitaan ja sisäänpääsy sujui mutkattomasti. Henkilökunta oli iloista ja meidät otettiin vastaan juhlavasti kuohuviinimaljojen kera. Yllätyksekseni paikalla ei tällä kertaa ollut yhtään viisuympyröistä tuttua kasvoa. Viisut siis kiinnostavatkin tavallista kaduntallaajaa. Mukana oli selvästi kaveriporukoita, perheitä, pariskuntia ja kaikkea muuta taivaan ja maan väliltä.

Salin pöydät oli katettu ammattitaidolla illallista varten, ja keskellä pöytää oli keittiövälineistä, (haarukat, veitset, vispilät, raastinraudat yms.) koottu esine, joka meidän pöydässämme osoittautui kärpäseksi! Jokaiseen pöytään oli myöskin siroteltu eri maiden lippuja, joista viisuseurueemme silmiin pisti erityisesti eräs keltavalkoinen lippu, jossa koristeelliset avaimet ja kruunut sulautuivat toisiinsa. Hmmmmm… Vatikaani??? Ei ole Euroviisuissa… mitä ihmettä?

Alkupalan aikana itse show pyörähti käyntiin lippukavalkadilla ja juontajan vauhdikkaalla avaus-show’lla. Lipuista saatoimme jo päätellä, mitkä maat olivat tänä vuonna mittelöimässä lavalla. Jo tässä vaiheessa huomasin, että nyt lavalla on kovan luokan showalan ammattilaisia: komeita, pitkäsäärisiä, sulavaliikkeisiä ja kaunisäänisiä artisteja.

Juontajamme, aksentilla kauniisti ääntävä daami murjoi illan aikana vitsejä ja arvuutteli mikä maa milloinkin olisi vuorossa. Illan aikana hänellä vaihtui niin asu jos toinenkin kuin hiusten värikin. Ihastuttava olemus toi mieleen ruotsalaisen kollegansa Petra Meden, joka mitä ilmeisemmin oli toiminut juontajamme esikuvana.

Italia marssitti lavalle kaunisäänisen oopperan, jota höystettiin rap-musiikilla. Suomi synkisteli hirviöteemalla rockmusiikin tahdissa. Yllätysmaa oli tosiaankin Vatikaanivaltio, joka esitteli meille ihastuttavan nunnatrion, jonka gospelkappale ”Be a good girl”, sai yleisön riehaantumaan. Venäjää edustivat backstreetboys-tyyppinen valkoisiin paljetteihin pukeutunut poikabändi GayGeeBee, jonka tanssimoovit olivat yhtä jäätäviä kuin kappalekin ”Icequeen”. Etnisen säväyksen toi lavalle Viron edustaja upeassa piiiiiitkähelmaisessa puvussaan. Hänen kappaleensa ”Afrodite” vei kuulijan matkalle Kreikkaan, ja tietenkin tässä show’ssa nähtiin asunvaihto pienempään, todella paljon pienempään ja kimaltavampaan asuun.


Väliajalla naureskelimme, että mitähän vielä on luvassa, sillä lähes kaikki euroviisukliseet oli jo mielestämme käytetty. Mutta kuinka väärässä olimmekaan. Pääruoan saapuessa eteemme lavalle nousivat Ruotsi, Norja, Iso-Britannia, Irlanti ja Latvia. Ruotsin edustaja saapui lavalle mustassa liehuvahelmaisessa asussaan ja herätti meissä euforisen tuttuudentunteen seuraavasta kappaleesta. Kun itämaisen taistelulajin askellukseen pohjautuva uptempoinen ja merihenkinen koreografia tanssittiin ranskalaisen harmonikan säestyksellä, ei viisuriemullamme ollut rajaa!

Iso-Britannia luotti myfairlady-tyyppiseen parisuhdedraamaan kappaleessa ”Why don’t you love me anymore”. Latvian soturiprinsessa vei lihaksikkaat miessoturinsa villiin tanssiin kappaleessa ”Bang Me”. Illan sympaattisin artisti saapui irlantilaisilta nummilta punakoine poskipäineen ja surullismielisen kappaleen säestämänä kotiaan kaivaten. Norja marssitti lavalle villapaitaisen nörtin, viikingin ja jumalattaren. Yhdessä nämä saivat aikaan eeppisen rock-balladin, jossa ei ollut päätä eikä häntää.

Kahvin ja konjakin aikana yleisö sai äänestää voittajaa! Tällä kertaa voittajaksi luistelivat itänaapurin pojat GayGeeBee ja saivat ainakin lavan edustan naisväen huokailemaan ihastuksesta.

Kaiken kaikkiaan ilta oli äärettömän viihdyttävä. Gourmet-ruokailua en ehkä heti lähtisi sekoittamaan massatapahtumaan, mikä tämäkin oli, sillä ruoka ehtii hieman viilentyä kun se tuodaan pöytään, varsinkin jos vielä samalla halusi katsoa show’n kunnolla. Palvelu oli erinomaista, ja ennen kaikkea show viritteli mahtavasti kohti iltaa ja seuraavan illan pikkujouluja.

Teksti ja kuvat: Miksu Behm