Browse Author

Aino Ahlgren

Näin minä fanitan: Atte Silván

Helsingissä asuva Atte on päässyt larppaamaan portugalilaista viisufania Suzyn esityksen aikana.

Kerro itsestäsi! Kuka olet?


Olen Atte Silván, 35-vuotias mies Helsingistä mutta kotoisin Rovaniemeltä.

Mistä viisuharrastuksesi alkoi?

Muistan Cat Catin ojentelemassa nilkkojaan vuonna 1994. Hämärästi muistan, että ihastelin vuonna 1991 Rooman kisojen lavasteita. Muistan katsoneeni vuoden 2002 kisat, mutta en niitä noteeraanut sen enempää. Varsinainen viisuilu alkoi armon vuonna keväällä 2006, kun Lordi voitti viisut.

Miten viisuharrastus näkyy kodissasi?


Ennen DVD:t ja CD:t koristivat hyllyjäni, mutta nyt näin digiaikaan siirryttyä kaikki löytyy digimuodossa, ja pölyä keräävät levyt on siirretty laatikoihin kellariin. Aamukahvini juon euroviisukupista.

Mikä on hienoin viisumuistosi?

Se tunne, kun astuin Hartwall Areenalle ja näin kaiken sen paikan päällä. Myös vuodelta 2014 minulla on hieno muisto paikan päältä. Studio-ohjaaja sanoi minulle ja parille muulle fanille ennen Portugalin esitystä: ”Leikkikää portugalilaisia! Emme löytäneet oikeita portugalilaisia. Siinä teille lippuja, heiluttakaa niitä!” Näyn siinä sitten Suzyn esityksen aikana, kun kuvataan yleisöä.

Mikä on parasta Euroviisuissa?

Musiikin monimuotoisuus, livelähetykset ja pisteidenlasku. Jos Suomi on päässyt finaaliin asti, jännitys tuleeko yhtään pisteitä sekä antavatko Romania ja Moldova toisilleen täydet pisteet. Parasta on myös uusiin viisukaupunkeihin tutustuminen ja fanien tapaaminen.

Mitä muuttaisit Euroviisuissa?

Muuttaisin sen, miten jury antaa pisteet. Minusta on hullua, että jury antaa puolet oman maansa pisteistä. Ovathan he musiikin ammattilaisia, mutta silti äänestämiseen liittyy henkilökohtainen mielipide. Muuttaisin äänestyksen niin, että puhelinäänet painaisivat 60 prosenttia ja jury 40 prosenttia.



Oletko lähdössä Lissaboniin viisuilemaan?


Todellakin! Lentoni lähtee kohti Lissabonia 6. toukokuuta klo 7.

Mitä perinteitä kuuluu viisufinaalin seuraamiseen?

Aloitin liveviisuilun vuonna 2007. Vuosina 2008, 2009 ja 2012 jätin kisat välistä, ja silloin olin frendien kanssa katsomassa lähetystä DTM:ssä. Jägermeister kuuluu viisuperinteeseen.

Millainen on täydellinen viisu?


Täydellisen viisureseptin keksiminen on todella hankalaa. Måns ja Petra antoivat aika hyvän vastauksen meille 2016 Tukholman väliaikanumerossa.

Mikä on kaikkien aikojen paras viisu?


Tämä on todella hankala, niitä on niin monia! 60-luvun viisuista Grethe & Jørgen Ingmannin ”Dansevise”. 70-luvun viisuista tietysti ABBAn ”Waterloo”. 80-luvulta Carolan ”Främling”, Sonja Lummen ”Eläköön elämä” ja Ami Aspelundin ”Fantasiaa”. 90-luvun viisuista parhaita ovat Duo Datzin ”Kan” ja One More Timen ”Den vilda”. 2000-luvulla on niin monta hyvää viisua, että niistä on vaikea valita. Loreenin, Sergei Lazarevin, Eric Saaden, Conchitan ja Urban Symphonyn kappaleet kuuluvat kuitenkin parhaimmistoon.

Teksti: Aino Ahlgren
Kuva: Atte Silvánin kotialbumi

OGAE-uutiset 1/2018

Puheenjohtajan tervehdys

Hei!

Lauantai, maaliskuun 3. päivä, oli suomalaiselle euroviisufanille jännittävä päivä. Tuolloin koimme uudenlaisen Uuden Musiikin Kilpailun. Tällä kertaa ei kilpailtu artistista vaan kappaleesta, joka lähetetään edustamaan Suomea Lissabonissa toukokuussa järjestettävään Eurovisionin laulukilpailuun. Suomea edustaa jo kansainvälistä mainettakin nauttinut ja suomalaisissa euroviisukarsinnoissa aiemmin kilpaillut Saara Aalto.

Kolmesta kappaleesta kansainvälisten raatien ja yleisöäänien perusteella ensimmäisenä julkaistu Monsters voitti, ja näin ollen Suomi nähdään jälleen kerran hirviöteemalla viisulavalla. Suomen Euroviisuklubi toivottaa Saaralle mitä suurinta menestystä ja kannustaa sekä paikan päällä että kotisohvilla monsterit voittoon saakka!

Aikaisemmin samana päivänä järjestettiin Suomen Euroviisuklubin vuosikokous. Paikalle saapui runsaasti jäseniä, mikä on klubin toiminnan kannalta erittäin iloinen asia. Jäsenistön aktiivisuus kertoo klubin elinvoimaisuudesta ja antaa oman lupauksensa toiminnan jatkuvuudesta. Poikkeuksellisen tämän vuoden kokouksesta teki se, että kokouksessa äänestettiin tällä kertaa myös uudesta puheenjohtajasta. Jouni Pihkakorpi, joka kahdeksan vuoden ajan ehti luotsata Suomen euroviisuklubia, ilmoitti vetäytyvänsä puheenjohtajan tehtävistä. Jounin puheenjohtajakaudella euroviisuklubistamme on kasvanut yksi suurimmista, arvostetuimmista ja vaikutusvaltaisimmista euroviisuklubeista.

Verrattuna monen muun kansallisen euroviisuklubin toimintaan olemme onnistuneet tekemään Suomen euroviisuklubin toiminnasta aktiivista ja monipuolista. Suomen euroviisuklubissa on 1021 jäsentä, joista yli puolet on naisia. Tämä on poikkeuksellista verrattuna moniin muihin kansallisiin euroviisuklubeihin, joissa miehet ovat enemmistössä. Voimme näin osoittaa, että euroviisut ovat koko kansan harrastus. Vaikka Suomen klubin jäsenistöstä suurin osa onkin kotoisin pääkaupunkiseudulta, on ihailtavaa, että myös pienemmillä paikkakunnilla on aktiivista toimintaa euroviisujen merkeissä. Voittoa tavoittelemattoman järjestömme perustarkoitus on euroviisujen tunnetuksi tekeminen ja euroviisuharrastustoiminnan tukeminen.

Tätä perintöä aiomme jatkaa ja samalla osoittaa Jounille suuret kiitokset kuluneista puheenjohtajavuosista. Olemme iloisia, että Jouni ei kuitenkaan lähde sandaalit höyryten palmujen alle nauttimaan ”eläkepäivistä”, vaan jatkaa toimintaa euroviisuklubin hallituksen jäsenenä.

Uuteen Suomen Euroviisuklubin hallitukseen vuodelle 2018 valittiin seuraavat henkilöt: Jouni Pihkakorpi, Ismo Puljujärvi, Isabella Oksama, Satu Waaramaa, Ville Vanhatalo ja Ross Kamarul-Baharin. Hallituksen varajäseninä toimivat Tero Aalto, Petri Granlund, Harri Liikala ja Olli Tamminen. Puheenjohtajaksi vuosille 2018-2019 valittiin allekirjoittanut Mika ”Miksu” Behm.

Olen innokas viisufani ja elämästä nautiskelija, jonka käyttää suurimman osan vapaa-ajastaan Euroviisuihin ja matkailuun. Nämä kaksi ovat olleet suurena osana koko aikuisikääni ja helposti toisiinsa yhdistettäviä. Tein puheenjohtajavaaliin esittelyvideon, joka kertoo pilke silmäkulmasta oman tarinani. Video on nähtävillä Youtubessa. Odotan seuraavalta puheenjohtajakaudeltani jo vahvojen perustusten myötä toimintamme kasvua ja aktiivisuuden lisäämistä erityisesti pienillä paikkakunnilla. Toimiva yhteistyö sidosryhmien kuten Yleisradion ja kansainvälinen kattojärjestö OGAE Internationalin kanssa jatkuu, ja näin fanien ääntä saadaan enemmän esille. Pyritään pitämään klubimme iloisena, aktiivisena ja toimintamme läpinäkyvänä, kuten se on tähänkin asti ollut. Tämä on hyvä ja postiviinen harrastus, johon kaikki ovat tervetulleita mukaan, riippumatta musiikkimakuun liittyvistä mielipiteistä.

Olemme aloittaneet viisufanien mielenkiintoisimman, ja odotetuimman vuodenajan ja viisuhuuman ensimmäiset merkit ovat jo olleet ilmassa. Viisufanin pääsiäinen-joulu-ja-juhannus on enää muutaman kuukauden päässä, jolloin Lissabon saa tarjoilla meille tämän vuoden euroviisuhuuman!

Seuraa sähköpostiasi ja Suomen Euroviisuklubi OGAE Finlandin Facebook-sivuja, joista saat tuoreimmat klubiuutiset.

Viisuisaa alkavaa kevättä!

Tipi-tii-terveisin,
Mika ”Miksu” Behm

Tässä numerossa:

Kahdeksan vuotta presidenttinä
Hallituslaiset tutuiksi
Viisuilijan Lissabon
Näin minä fanitan: Marie Virtanen

Kahdeksan vuotta presidenttinä

Euroviisuklubi piti vuosikokouksensa 3. maaliskuuta ja valitsi yhdistykselle uuden puheenjohtajan seuraavalle kahdelle vuodelle. Itse olin kypsytellyt päätöstä jo hetken aikaa ja päätin, etten asetu enää ehdolle puheenjohtajaksi. Ehdokkaina oli kaksi hyvää kandidaattia, ja jäsenistö valitsi uudeksi puheenjohtajaksi Mika ”Miksu” Behmin.

Olen itse kiitollinen kuluneista kahdeksasta vuodesta kaikille euroviisuklubilaisille. Olen saanut olla viisuharrastuksen aitiopaikalla ja tekemässä yhdessä fanien kanssa Euroviisuklubista avointa, aktiivista ja uskottavaa euroviisuharrastajien yhteisöä.

Ennen puheenjohtajuutta olin ollut muutaman vuoden Euroviisuklubin hallituksessa. Ajanjakso oli hyvin värikäs. Keskinäisten erimielisyyksien jälkeen kaksi eri yhdistystä yhdistyivät, Euroviisuklubi rekisteröitiin viralliseksi yhdistykseksi, ja toiminta muuttui vähitellen myös Yleisradion silmissä uskottavaksi.

Euroviisuklubi alkoi tehdä hyvää yhteistyötä Viisukuppilan kanssa. Keskustelufoorumi oli siihen aikaan monelle fanille ainoa kohtaamispaikka. Euroviisuklubi OGAE Finland otettiin myös takaisin OGAE Internationaliin, josta olimme hetken erotettuina. Kiitos tästä kuuluu rohkeille Euroviisuklubin hallituksen jäsenille, Viisufanit ry:n puheenjohtajalle Max Mannolalle, koko Viisukuppilan tiimille ja ennen kaikkea silloiselle puheenjohtajalle Maiken Mäemetsille. Suomeen oli luotu yksi fanijärjestö, johon kaikki euroviisuista kiinnostuneet olivat tervetulleita jäseniksi.

Euroviisuklubi on kahdeksan vuoden aikana muuttunut paljon. Klubi on kasvanut ja muuttunut ikä- ja sukupuolijakaumaltaan hyvin monipuoliseksi. Sukupuolijakaumaa tarkastellessa olemme yksi tasa-arvoisimmista euroviisufanien yhdistyksistä. Nuoria euroviisuharrastus kiinnostaa vuosittain yhä enemmän. Tämä tarkoittaa myös sitä, että euroviisut ja fanitus on koko perheen harrastus ja Euroviisuklubi on onnistunut tekemään itsestään myös kiinnostavan kaikille. Tärkein syy on varmasti toiminnan aktiivisuus ja avoimuus. Euroviisuliput ei ole ainoa syy kuulua yhdistykseen.

Olemme osallistuneet Pride-rekkaan sekä järjestäneet Kiasman ja Helsingin kaupunginmuseon kanssa. Euroviisuklubin esikatseluita järjestetään yhä enemmän ja useammalla paikkakunnalla. Olemme olleet järjestämässä UMK:n lämmittelybileitä Metro Areenalla, ja pikkujouluista on kasvanut yksi vuoden todellisista merkkipaaluista. Loimme Eurovision Cruise -risteilyn, josta on muodostunut yksi suurimmista fanitapahtumista itse euroviisujen ja kansallisten karsintojen jälkeen. Näistä tapahtumista kuuluu kiitos yhteistyökumppaneillemme ja jokaiselle fanille.

Euroviisuklubi voi tällä hetkellä hyvin. Klubi on avoin kaikille, kuuntelee jäseniään, jäsenmäärä kasvaa jatkuvasti, olemme uskottava toimija sekä kansainvälisesti että kansallisesti ja ennen kaikkea, meillä on maailman parhaat euroviisufanit.

Kiitos kaikille teille kahdeksasta vuodesta. Tästä on hyvä jatkaa euroviisujen fanittamista. Finland – 12 points!

Terveisin Jouni Pihkakorpi

Hallituslaiset tutuiksi

Maaliskuisessa vuosikokouksessa valittiin jälleen innokas porukka viisuharrastajia Euroviisuklubin hallitukseen. Tällä kertaa kysyimme heiltä, miten he uskovat Saara Aallon menestyvän Euroviisuissa.

 

 

Nimi: Mika ”Miksu” Behm
Asuinpaikka: Helsinki, Parkstad
Rooli hallituksessa: Puheenjohtaja
Kuinka Saara Aalto tulee pärjäämään Lissabonissa: Tietenkin Saara voittaa, tai tulee kakkoseksi!

 

 

Nimi: Ross Kamarul-Baharin
Asuinpaikka: Helsinki
Rooli hallituksessa: Hallituksen jäsen
Kuinka Saara Aalto tulee pärjäämään Lissabonissa: She’s gonna rock!

 

 

 

Nimi: Isabella Oksama
Asuinpaikka: Espoo
Rooli hallituksessa: Hallituksen jäsen
Kuinka Saara Aalto tulee pärjäämään Lissabonissa: Saaralla on hyvät mahdollisuudet voittoon! Boa sorte Saara!

 

 

Nimi: Jouni Pihkakorpi
Asuinpaikka: Helsinki
Rooli hallituksessa: Hallituksen jäsen
Kuinka Saara Aalto tulee pärjäämään Lissabonissa: Voittaa.

 

 

Nimi: Ismo Puljujärvi
Asuinpaikka: Helsingissä asun, mutta ikuinen kittiläläinen
Rooli hallituksessa: Hallituksen jäsen
Kuinka Saara Aalto tulee pärjäämään Lissabonissa: Tiukka taistelu finaalipaikasta käydään, mutta monstereiden ja glitterin avulla Saara pääsee finaaliin.

 

 

Nimi: Satu Waaramaa
Asuinpaikka: Helsinki
Rooli hallituksessa: Hallituksen jäsen
Kuinka Saara Aalto tulee pärjäämään Lissabonissa: Saara tulee pärjäämään loistavasti! ”It’s my life, I’m ready to lead it. I’m gonna roll the dice, you better believe it”

 

Nimi: Ville Vanhatalo
Asuinpaikka: Espoo
Rooli hallituksessa: Tapahtuma-aktiivi ja karaokevastaava
Kuinka Saara Aalto tulee pärjäämään Lissabonissa: Hyvällä esityksellä Monsters kantaa vielä pitkälle!

 

 

Nimi: Tero Aalto
Asuinpaikka: Espoo
Rooli hallituksessa: Varajäsen
Kuinka Saara Aalto tulee pärjäämään Lissabonissa: Finaalin sija ~15.

 

 

 

Nimi: Petri Granlund
Asuinpaikka: Istanbul, Oulun poikia
Rooli hallituksessa: Hallituksen varajäsen
Kuinka Saara Aalto tulee pärjäämään Lissabonissa: Saara ”ain’t scared no more”, joten kärkisijoja kolkutellaan!

 

 

 

Nimi: Harri Liikala
Asuinpaikka: Helsinki
Rooli hallituksessa: Hallituksen varajäsen
Kuinka Saara Aalto tulee pärjäämään Lissabonissa: Uskon, että. Saara valloittaa Euroopan valollaan. Sijoitus finaalin 10-15.

 

 

 

 

Nimi: Olli Tamminen
Asuinpaikka: Porvoo
Rooli hallituksessa: Hallituksen varajäsen
Kuinka Saara Aalto tulee pärjäämään Lissabonissa: Olisi tavallaan hauskaa, jos ”Monsters” karsiutuisi, mutta en jaksa uskoa siihen. Eiköhän Suomi ole finaalissa sijoilla 11–20.

 

 

 

Teksti: Olli Tamminen
Kuvat: Hallituslaisten kotialbumit

Viisuilijan Lissabon

All Aboard!

Kauan odotettu viisuvoitto Kiovassa vie Euroviisut vuonna 2018 Portugaliin, roomalaisten nimeämään Portus Caleen, kauniiseen satamaan. Portugalin katsotaan syntyneen vuonna 1128, jolloin Alfonso I eli Afonso Henriques voitti São Mameden taistelun. Myöhemmin kuninkaaksi julistautuneen Afonson aikainen Portugalin ensimmäinen lippu muistutti kovasti nykyistä Suomen lippua: sininen risti valkoisella pohjalla.

Lissabonista tuli Portugalin pääkaupunki vuonna 1255. Manner-Euroopan läntisimmästä kolkasta tuli löytöretkeilijöiden satama, josta löytöretkeilijät kuten Bartolomeu Dias, Vasco da Gama ja Pedro Cabral lähtivät löytämään uusia alueita idästä länteen, Intiasta Brasiliaan. Näistä ajoista ovat vieläkin muistutuksena Unescon maailmanperintökohteet; mahtava hieronymolaisluostari ja Belémin torni, jonka juurelta laivat purjehtivat Uuteen Maailmaan, sekä jylhä São Jorgen linna. Historiasta kiinnostuneille osuvia vaihtoehtoja ovat löytöretkiin keskittynyt merenkulkumuseo ja muinaisen taiteen museo.

Portugalin siirtomaaimperiumi oli Euroopan vanhin ja pitkäikäisin. Parhaimmillaan Brasiliasta Kaakkois-Aasiaan Malakan niemimaalle ulottuva imperiumi syntyi 1415 ja päättyi Macãon luovutukseen Kiinalle 1999. Diktaattori António de Oliveira Salazarin vuosikymmeniä päättynyt hallinto loppui Neilikkavallankumoukseen vuonna 1974, jolloin Portugalista tuli demokratia. Lähes veretön vallankumous sai nimensä siitä, että sotilaat laittoivat neilikat aseidensa piippuihin.

Vuonna 1755 Algarven edustalla tapahtuneen maanjäristyksen synnyttämä tsunami pyyhki Lissabonin yli tuhoten 85 prosenttia kaupungista. Vain korkealla kukkulalla sijaitseva Alfaman kaupunginosa säästyi tuholta. Nykyään sen jyrkillä, mutkittelevilla kujilla kipuavat viehättävät, vanhat raitiovaunut ja kaikuu kaihoisa fado.

Arabian kielisestä sanasta al-hamma on juonnettu Alfaman, Lissabonin vanhimman kaupunginosan nimi. Alfaman kaupunginosan korkeimmalla kukkulalla siintävän Castelo São Jorgen linnan ensimmäiset muurit pystytettiin ensimmäisellä vuosituhannella, vaikka vieläkin alueella on jääteitä jopa 600-luvulta. Aiemmin sotilaskäytössä olleen linnan pihalla korviin kantautuu nykyään riikinkukkojen ja trubaduurin laulua.

Sisäänpääsystä linnaan joutuu pulittamaan viitisen euroa. Kokemus on kuitenkin hintansa väärti, sillä linnan muureilta kaupungin ja joen ylle avautuvat näkymät ovat mahtavat. São Jorgen linnaan aikovan on syytä huomioida sen korkea sijainti. Mäkinen matka käy keskiraskaasta urheilusuorituksesta, mutta perille pääsee myös raitiovaunulla 28, jonka reitin varrelta löytyy muitakin suosittuja nähtävyyksiä. Alfamassa koet vielä häivähdyksen maurien ajoista sen kapeilla labyrinttimaisilla kujilla ja portaikoissa.

Alfaman juurella levittäytyy Baixa, Lissabonin ydinkeskusta leveine kävelykatuineen ja tyylikkäine liikkeineen. Baixan kaupunginosa luotiin tuhoisan maanjäristyksen jälkeen, ja tuolloin käytettiin ensimmäistä kertaa joustavaa puuperustustekniikkaa ehkäisemään mahdollisten järistysten tuhoa. Baixassa ei ole juurikaan korkeuseroja ja niinpä se sopii mainiosti sellaisille, jotka haluavat viettää päivää kävellen. Ydinkeskustan vilkkaiden Praça do Comércio- ja Rossio-aukioiden välimaastossa sijaitsevat kävelykadut muodostavat kauppoineen ja kahviloineen kaupungin urbaanimman puolen.

Praça do Comércio -aukiota ympäröivät näyttävät hallintorakennukset ja riemukaari, ja siellä on myös kuningas João I:n patsas. Tämä on myös viisuelämän keskus, sillä Eurovision Village sijoittuu tälle Tejo-joen rannalla sijaitsevalle aukiolle.

Rossio-aukion laitamilla sijaitsee joitakin kaupungin kaikkein kuuluisimpia kahviloita. Aukiota koristaa kuningas Pedro IV:n patsas ja Restauradores-aukiota taas Habsburgien vallan päättymistä juhliva obeliski. Rossiolta on näkymät myös ylös Chiadoon, joka on aina ollut kaupungin tyylikkäimpiä osia ja jossa sijaitsevat kaupungin luksuspuodit.

Tosishoppaajan ensimmäinen pysähdyspaikka on Colombo-ostoskeskus (metro: sininen linja, Colégio Militar), joka ylpeilee noin yli 400 kaupalla mukaanlukien C&A, Zara ja Habitat. Ostoskeskuksesta löytyy myös lukuisia ravintoloita, elokuvateatteri ja keilarata.

Espanjalainen kauppaketjuhelmi, El Corte Inglés, sijaitsee metropysäkki São Sebastiãon lähellä. Tiistaista lauantaihin aamuviidestä kello kahteen iltapäivällä on avoinna myös Ribeiran kauppahalli, jonka valikoimiin kuuluvat tavarat maan ja taivaan väliltä.

Ihastuttava kävelykatu Rua Augusta alkaa hienon riemukaaren alta ja päättyy Rossion aukiolle. Rua Augustan sivukadulta Rua do Ourolta pääsee ainutlaatuisen Santa Justa -hissin kyytiin. Elevador de Santa Justan on suunnitellut Gustave Eiffelin oppipoika vuonna 1902, joten yhteneväisyyksiä Eiffel-tornin kanssa on. Alkujaan höyryvoimalla toiminut hissi sähköistettiin jo vuonna 1907. Vielä nykyäänkin se kuljettaa ihmisiä päivittäin alakaupungista 45 metriä ylöspäin yläkaupunkiin.

Yöelämästä kiinnostuneen kannattaa illallisen jälkeen suunnata Bairro Altoon, suoraan käännettynä korkeaan kaupunginosaan. Yläkaupunki Bairro Altossa rakennuksia koristavat perinteiset sinivalkoiset azulejo-kaakelit. Bairro Alto herää eloon illalla – pienet putiikit ovat auki yömyöhään, nuorekkaat baarit sulkevat ovensa vasta aamuvarhaisella. Illan pimetessä sokkeloiset kadut heräävät henkiin viikonpäivästä riippumatta. Erilaisten kuppiloiden ja baarien kirjo on loputon. Bairro Alton baarien sulkeutuessa kahden maissa paikalliset suuntaavat satama-alueen yökerhoihin, joissa on mahdollista viihtyä aamunkoittoon asti.

Oriente, Parque das Nações, on Lissabonin kaakkoisosassa sijaitseva suuri moderneista rakennuksista koostuva vapaa-ajanviettokeskus, joka on rakennettu vanhalle teollisuusalueelle. Alueella sijaitsevat muun muassa, suuri ostoskeskus Vasco da Gama sekä yksi maailman suurimmista akvaarioista Oceanario de Lisboa. Meriakvaarion vierellä sijaitsee Casino Lisboa, suuri kasino, jossa pääsee kokeilemaan pelionneaan. Täällä sijaitsee myös viisujen keskipiste, Altice Arena (tai MEO Arena), jossa tämän vuoden Eurovision Song Contest järjestetään. Punainen metrolinja kyyditsee viisufanin Oriente-asemalle, joka on lähin pysäkki. Samainen punainen linja jatkuu lentoasemalle saakka.

Yhdessä maailman suurimmista akvaarioista matkailija pääsee nauttimaan merenalaisesta valtakunnasta kastumatta. Saman katon alla pääsee ihailemaan maapallon kaikkien valtamerien asukkeja saukoista pingviineihin. Oceanario on akvaariona täysin ainutlaatuinen. Lähestulkoon kaikki sen 25 000 eläintä asustavat samassa altaassa, joka on jaettu osiin näkymättömin akryyliseinin.

Belém

Noin kuusi kilometriä Lissabonin keskustasta länteen sijaitsee Belémin satama-alue, jolta löytyy useita museoita, kuten merimuseo, arkeologinen museo ja kuninkaallinen vaunumuseo sekä suuri Hieronymuksen luostari. Euroviisujen avajaiset ja punaisen maton seremonia järjestetään Belémin rannassa sijaitsevalla Taide-, Arkkitehtuuri- ja Tiede-museolla (MAAT).

Alueen tunnetuin nähtävyys on 1500-luvulla rakennettu Belémin torni, joka rakennettiin kaupungin sataman puolustusta varten ja Vasco de Gaman löytöretken muistoksi. Merenkulkijoiden lähtöruutuna ja Portugalin maailmanvallan symbolina alun perin toiminutta tornia on sittemmin käytetty muun muassa asevarastona ja vankilana. Torni sijaitsee paikalla, jossa Tejo-joki sulautuu Atlantin valtamereen. Melko pienen tornin suurin merkitys on historiallinen, ja se onkin merkitty UNESCO:n maailmanperintöluetteloon.

Hieronymoksen luostarin rakennutti Emanuel I kunnioittaakseen uskoaan Mariaa ja Hieronymusta kohtaan. Belémin Pyhän Marian luostari luovutettiin munkeille Pyhän Hieronymuksen käskystä. 1800-luvulla kirkko pyhitettiin paikallisille sankareille ja runoilijoille kuten Luís de Camõesille. Luostaria käytettiin kouluna ja orpokotina vuoteen 1940 asti. Luostari on arkkitehtuurillisesti merkittävä kohde ja tärkeä myös portugalilaiselle identiteetille ja kulttuurille.

Bom Apetite!

Portugalilainen keittiö on tunnettu konstailemattomasta ruoastaan. Kokeilemisen arvoisia annoksia ovat etenkin tuoreista kaloista ja merenelävistä valmistetut ruokalajit. Myös possu- ja lammasruoat ovat hyvin suosittuja. Ravintoloita Lissabonista löytyy yllin kyllin aina pastelaria-kansankuppiloista moderneihin fine dining -paikkoihin. Ravintoloissa ruokien – ja erityisesti paikallisten viinien – hinnat pysyvät suomalaisittain katsottuna kohtuullisina.

Kulinaristi herkuttelee portugalilaisella pastel de nata -kermaleivoksella ja naukkailee lasillinen tai useamman ginjinhaa, hapankirsikkasnapsia, Rossio-aukion laidalla. Jos sinulta kysytään ”Com ou sem?”, tarjoilija haluaa tietää, haluatko juomaasi viinassa lionneita kirsikoita vai et.

Ravintoloissa juomarahaa on yleisen käytännön mukaan tapana jättää tippiä viidestä kymmeneen prosenttia loppusummasta. Lissabon on muutenkin halpa pääkaupunkikohde, sillä kaupungin hintataso on suomalaisittain hyvin edullinen. Esimerkiksi kahvin hinta 1–2 €, tuoreappelsiinimehu 2 €, vedet 0,50–1 €, oluet ja viinit noin 2–4 €.

Musiikin ystävän kannattaa ehdottomasti tutustua myös fadoon, portugalilaiseen kansanmusiikkiin. Melankolisen koskettavia esityksiä pääsee seuraamaan sekä tavallisissa ravintoloissa että erityisillä fado-klubeilla. 1820-luvulla syntyneen fadon taustalla arvellaan olevan Brasiliasta rantautuneiden orjien rytmit, joita portugalilaiset muokkasivat kitaralla säestetyksi lauluksi. Kansan keskuuteen se levisi tavernoiden. bordellien ja katulaulajien myötä. Perinteinen fado jakaantuu kahteen tyylilajiin: Lissabonin ja Coimbran fadoon. Fadoa esitetään nykyään niin pienissä kuppiloissa, kuin suurilla estradeillakin.

Fadolle (lat. fatum, kohtalo) tyypillistä on sielukas ilmaisu, palavat tunteet ja dramaattisuus. Aiheena on usein tunteiden kirjo: koti-ikävä, kaipuu, rakkaus, yksinäisyys tai jopa Lissabonin kaupunki. Fadista on kunnianimi arvostetulle fado-laulajalle. Fadon kuningattarena kuitenkin pidetään 1920-luvulla vaikuttanutta Amália Rodriguesia ja nykypäivän kruunua sijoitetaan mielellään Suomessakin vierailleen Marizan päähän. Hän on aiheuttanut keskustelua perinteisissä fado-piireissä modernilla ulkonäöllään, liikkumisellaan ja esiintymisasuillaan. Mariza nähdään euroviisulavalla väliaikanumerossa yhdessä Portugalin nuorimman fadistan Ana Mouran kanssa. Tätä pidetään ”portugalilaisen musiikkihistorian maamerkkinä”.

Vamos!

Lissabonin keskusta on varsin tiivis, ja nähtävyyksien kiertäminen jalan on mahdollista. Kaupunginosasta toiseen käveleminen on joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta mäkien ja katujen sokkeloisuuden takia aikaa vievää.

Lissabon on tunnettu ikonisista keltaisista raitiovaunuistaan (eléctricos), jotka kuljettavat ihmisiä ympäri kaupunkia. Raitiovaunujen lisäksi kaupungissa liikennöivät myös bussit, ja metro on niin ikään suosittu kulkupeli. Raitiovaunulinja 28 vie matkailijat suositulle nähtävyysreitille, ja kierros on jo itsessään yksi kaupungin nähtävyyksistä.

Raitiovaunuilla tutustutaan kaupunkiin ja funikulaarilla mennään lyhyitä matkoja jyrkkiä mäkiä ylös ja alas. Ratikkalinjoja on Lissabonissa viisi. Ratikoiden lisäksi saman Carristur-yhtiön lipuilla pääsee matkustamaan yhdessä kaupunkihississä (elevador) ja kolmessa funikulaarissa, jonka nimitys on portugaliksi ascensor.

Perinteikkäät funikulaarit Ascensor da Glória, Ascensor da Bica ja Ascensor da Lavra aloittivat kukkuloiden kipuamisen jo 1880-luvulla. Carrisin lippu käy myös Santa Justan hississä (Elevador de Santa Justa). Santa Justan funikulaari on hieman kalliimpi kuin muut (Yhdensuuntainen lippu 5,15 € (2017))

Julkisilla liikkuvan kannattaa ostaa itselleen Viva Viagem -kortti, jonka hinta on 0,50 €. Kortille voi ladata rahaa (3,5,10, 15 tai 20–40 €), jolla maksaa yksittäisiä matkoja (zapping). Matkan hinta tulee hieman edullisemmaksi kuin ostettaessa lippu suoraan kuljettajalta. Viva Viagem -kortin voi ostaa metroasemilla olevista automaateista tai lippukioskeista. Kun olet ladannut korttiin riittävästi rahaa, näytä korttia lukijalle, ja portti avautuu. Viva Viagem -kortille voi arvon lisäksi ladata vuorokausilipun, jonka hinta vaihtelee käyttötarkoituksen mukaan välillä 6,30–10,40 €. Jos käytät esimerkiksi metroa tai raitiovaunua 24 tunnin ajan, silloin vuorokausilipun hinta on 6,30 €.

Metrolinjoja on neljä: sininen, punainen, vihreä ja keltainen. Metrolla matkustaessa on hyvä olla tietoinen, että laiturien valtavasta pituudesta huolimatta junat ovat varsin lyhyitä ja ne menevät aina laiturin päähän menosuuntaan eli sille puolelle, missä punainen liikennevalo on ja missä seisoo aina enemmän ihmisiä kuin muualla laiturilla. Yhden metrolipun hinta on 1,45 € (Viva Viagem -kortilla 1,31 €), ja lippu on voimassa tunnin leimauksesta. Huomaa, että lippu ei oikeuta saapumaan metroalueelle kahdesti. Lue tarkemmat ohjeet lipuista ja metrosta täältä.

Julkisten kulkuvälineiden lisäksi taksi on käyttökelpoinen menopeli. Hintataso on Suomeen verrattuna halpa. Taksit veloittavat matkasta taksamittarin mukaan, mutta suuntaa-antavaa hintaa kannattaa kysäistä kuskilta jo etukäteen.

Lissabon-kortti: 24, 48, ja 72 tunnin vaihtoehdot

Säästä raahaa joustavalla Lissabon-kortilla, joka sisältää ilmaisen sisäänpääsyn 23 kaupungin museoista. Kortti on saatavilla joko yhden, kahden tai kolmen päivän vaihtoehtona, ja se toimii myös rajattomana lippuna julkisessa liikenteessä. Lisätietoja tästä.

Vaikka Lissabon vaikuttaa huolettomalta kaupungilta, ei kauniin ja leppoisan ulkokuoren kannata antaa hämätä. Suurissa väkijoukoissa, täysissä julkisissa kulkuvälineissä tms. ote saattaa herpaantua, ja omaisuudestaan kannattaa pitää hyvää huolta. Ammattitaitoiset taskuvarkaat ovat osa jokaista suurkaupunkia, myös Lissabonia. Voimassa oleva matkavakuutus ja huolellisuus ovat myös viisumatkaajan turva.

Kun keskimääräinen lämpötila nousee toukokuussa liki 22 asteeseen, viisumatkailijan on mukava ja lämmin matkustaa. Jos energiaa ja aikaa riittää, kaupungin ulkopuolella ovat muun muassa Estorilin ja Cascaisin upeat uimarannat sekä Sintran kaupunki upeine satulinnoineen.

Muistathan ottaa hyvät kengät mukaan ja runsaasti positiivista viisumieltä!

Teksti: Miksu Behm
Kuvat: Aurinkomatkat, Best Holidays in Algarve, kuva: Latinheat.com, Lisbon.net, Ricardocuisine.com ja Wikipedia.com

Näin minä fanitan: Marie Virtanen

Vuoden ensimmäisissä OGAE-uutisissa tutustutaan tammisaarelaiseen Marieen, jolla on kädessään tatuoituna sitaatti hänen lempiviisustaan.

Kerro itsestäsi! Kuka olet?

Olen Marie, keski-ikää kovaa vauhtia lähestyvä nuorekas täti-ihminen Suomen etelästä, eli Tammisaaresta. Viisufanin lisäksi olen myös aikamoinen sci-fi-nörtti. Erityisesti Star Wars ja Doctor Who ovat lähellä sydäntäni. Myös italialainen ooppera kuuluu intohimoihini.

Mistä viisuharrastuksesi alkoi?

Kaikki alkoi punaisesta hiuspehkosta vuonna 1986. Kyseessä oli siis herra Eiríkur Haukssonin kuontalo, joka teki suuren vaikutuksen 6-vuotiaaseen Marieen. Kappaleestakin pidin tietysti. ”Gleðibankinn” on edelleen yksi kaikkien aikojen lempiviisuistani.

Miten viisuharrastus näkyy kodissasi?

Pakko tunnustaa, ettei oikeastaan mitenkään, paitsi että telkkarissa pyörii usein taustalla joku viisuvuosikerta kun puuhastelen kotona. Minussa itsessäni se tosin näkyy. Vasemmassa kädessäni on tatuoituna lause lempiviisustani.

Mikä on hienoin viisumuistosi?

Niitä on niin monta, että hankala valita. Lordin voitto luonnollisesti sekä ensimmäinen kerta kun lapsena sain valvoa ja katsoa lähetystä suorana. Se oli myös hieno hetki, kun kuulin ensimmäistä kertaa kaikkien aikojen lempiviisuni ja tapasin erään sen esittäjistä. Tämä tosin tapahtui vuosia myöhemmin, eikä suoranaisesti liittynyt viisuihin.

Mikä on parasta Euroviisuissa?

Ennen Euroviisuissa oli parasta se, että sai kuulla lauluja eri kulttuureista ja eritoten eri kielillä. Nykyään kun kaikki laulavat englanniksi, parasta on kun joku yllättää ja vetääkin omalla kielellään.

Mitä muuttaisit Euroviisuissa?

Kuten jo mainitsin, pidin siitä kun laulettiin muillakin kielillä kuin pelkästään englanniksi. Muuttaisin nykyistä kielipolitiikkaa.

Oletko lähdössä Lissaboniin viisuilemaan?

En valitettavasti. Kotisohvalta tulee tänäkin vuonna seurattua.

Mitä perinteitä kuuluu viisufinaalin seuraamiseen?

Ei minulla muita perinteitä ole kuin periaate, että viisuja katsellessa ei syödä sipsejä, koska ne rouskuvat.

Millainen on täydellinen viisu?

Sellainen, joka herättää tunteita ja jää mieleen. Tai vaihtoehtoisesti, että se on niin huono, että on hauska. Plussaa on, jos lauletaan italiaksi tai puolaksi. Hepreakin kelpaa, tai oikeastaan mikä tahansa muu kuin englanti.

Mikä on kaikkien aikojen paras viisu?

Puolan viisu vuodelta 2003, ”Keine Grenzen”.

Teksti ja kuva: Aino Ahlgren

OGAE-uutiset 4/2017

Puheenjohtajan tervehdys

Hei euroviisuklubilainen!

Vuosi on taas lopuillaan ja samoin hyvä vuosi Euroviisuklubissa.

Toimintamme on ollut aktiivista ja klubiin on liittynyt yli sata uutta jäsentä. Euroviisuklubissa on tällä hetkellä ennätykselliset 1400 jäsentä. Olemme yksi maailman suurimmista OGAE-klubeista.

Suomalaiset euroviisufanit ovat olleet aktiivisia tapahtumissa läpi vuoden. UMK-finaalissa, esikatseluissa, viisuristeilyllä ja pikkujouluissa oli ennätysmäärä osallistujia. OGAE Finland eroaa muista viisuklubeista siten, että jäsenistämme enemmistö on naisia. Jäseniin kuuluu perheitä ja pariskuntia, ja nuorison määrä kasvaa vuosittain. Pelkästään jäsenistön määrällä ja jakaumalla voimme näyttää, että Suomessa euroviisut on kaikkien harrastus ja euroviisut koskettavat kaikenlaisia ihmisiä. Tämä ei kaikissa muissa maissa ole aina itsestäänselvyys.

Euroviisuklubi on myös tärkeä kanava viisulippujen hankintaan. Monelle lippujen hankkiminen onkin yksi tärkeimmistä syistä kuulua klubiin. Vuoden 2018 euroviisuihin saimme fanilippuja lopulta lähes 150. Halukkaita ostajia olisi ollut jopa sata enemmän. OGAE International sai 1700 lippupakettia kaikkiaan, ja niistä 200 varattiin suoraan Portugalin faneille. Lippukiintiö oli pieni ja pienempi kuin monena edellisenä vuotena, joten kaikki halukkaat eivät lippuja saaneet. Nyt yritämme ostaa niitä avoimesta lipunmyynnistä. Lissaboniin on kuitenkin vielä aikaa ja Euroviisuklubi ilmoittaa kyllä heti, jos lippupaketteja tulee lisää myyntiin.

Nyt on kuitenkin aika hiljentyä joulun aikaan ja alkaa sitten odottaa mielenkiintoista euroviisukevättä. Kiitos kaikille jäsenille kuluneesta vuodesta ja loistokasta vuotta 2018!

Terveisin
Jouni Pihkakorpi
Puheenjohtaja
Euroviisuklubi OGAE Finland Ry


Hej alla medlemmar!

Året tar slut och med det samma, ett bra år för Euroviisuklubi.

Vår verksamhet har varit aktiv och vi har fått över hundra nya medlemmar under årets gång. Euroviisuklubi har för tillfället 1400 medlemmar, vilket är rekordmängd. Vi är en av de största av OGAE klubbarna.

Finska eurovisionsfans har varit aktivt med i evenemang under året. UMK-finalen, förhandsvisningar, Eurovision Cruise och lillajulsfesten har haft rekordmängder av deltagare. OGAE Finland skiljer sig från andra klubbar eftersom största delen av våra medlemmar är kvinnor. Med en stor diversitet av medlemmar från familjer, par eller ungdomar, visar vi att eurovisionshobbyt är för alla. Detta är inte så självklart i alla länder.

Euroviisuklubi är en viktig del i biljettrulianssen. För många medlemmar är detta den viktigaste orsaken till att vara medlem. År 2018 fick klubben nästan 150 biljettpaket, och över hundra till skulle ha varit intresserade att köpa paketen. OGAE International fick 1700 biljettpaket och 200 av dessa gick direkt till Portugals fanclub. Biljett kvoten var mindre än många andra år, så alla fick inte biljetter. Det är ännu ett par månader till tävlingen och klubben informerar er direkt ifall flera biljetter blir tillgängliga.

Nu är det dock dags att lugna ner oss under helgdagarna samt vänta på en intressant eurovisionsvår. Tack till alla medlemmar för det gångna året och ha ett underbart nytt år!

Hälsningar,
Jouni Pihkakorpi
Ordförande
Euroviisuklubi OGAE Finland Ry


Hello members!

The year is over and so is also our momentous year for Euroviisuklubi.

Our club has been very active at functions and got over one hundred new members over the year. Euroviisuklubi has 1400 members at the moment, which is a record for us. We are one of the biggest OGAE-clubs.

Finnish Eurovision fans have been very actively involved in events during this year. UMK-final, previewing’s, Eurovision Cruise and the Christmas Party has had a record number of participants. OGAE Finland differs from other clubs since over half of our members are women. With a big diversity in our members, with families, couples and youngsters, we show everyone that Eurovision is really for everyone. This is not a certainty in every country.

Euroviisuklubi is a big part of the ticket purchasing every year. For many members, that is a big part of why they are members. This year the club got 150 fan packages, and there were over one hundred more that would have been interested in buying. OGAE International got 1700 fan packages and 200 went straight to Portugal’s fan club. The ticket quota was significantly smaller than other years so everyone didn’t get a ticket this year. There are still a few months until the competition and Euroviisuklubi will inform everyone straight away if there are more tickets available.

Now it’s time to calm down for the holidays and wait for an exciting new Eurovision year. Thanks to all our members for this year and have a happy new year!

Best regards,

Jouni Pihkakorpi
Chairman of the Board
Euroviisuklubi OGAE Finland Ry


 

Tässä numerossa:
Pikkujouluissa juhlistettiin satavuotiasta Suomea
Suomi menestyi Retro Second Chance -kisassa
Näin minä fanitan: Ari Alavahtola

Pikkujouluissa juhlistettiin satavuotiasta Suomea

Jacques Costeau tuulettaa Show Contestin voittoaan

Euroviisuklubin perinteisiä pikkujouluja vietettiin 25. marraskuuta. Tapahtumapaikkana toimi edellisvuoden tapaan G18-juhlatila Helsingin Yrjönkadulla. Hyväksi havaittuun juhlatilaan saapui peräti 142 euroviisufania. Pikkujoulujen teemana oli 100-vuotiaan Suomen kunniaksi “Suomi Euroviisuissa”. Paikalla nähtiin muun muassa Nina Åströmiksi, Jasmineksi, Pernilla Karlssoniksi ja Saara Aalloksi pukeutuneita viisufaneja.

Illan artistivieras Jasmine

Pikkujoulujen artistivieraaksi oltiin kutsuttu legendaarinen Jasmine, joka edusti Suomea euroviisuissa vuonna 1996. Jasmine säesti itseään taiturimaisesti kitaralla ja esitti heti ensimmäiseksi monikielisen version viisustaan “Niin kaunis on taivas”. Sen ohella saimme kuulla romanimusiikkia ja myös viisucovereita. Jasmine oli silminnähden otettu saamistaan suosinosoituksista. Hän jäi seurustelemaan fanien kanssa vielä esiintymisensä jälkeenkin.

Norfinin tulkinta Makedonian viisusta vuodelta 2012, ”Mustavalkoinen essee”

Illan toisena kohokohtana oli Eurovision Show Contest, johon osallistui kahdeksan maata. Esitysten välillä näytettiin viisufanien tekemiä viisupostikortteja, jotka demonstroivat, millaiset Euroviisut järjestettäisiin vaikkapa Lieksassa, Porvoossa tai Riihimäellä. Kovatasoisen Show Contestin voiton nappasi Jacques Costeau Kroatian tämän vuoden edustuskappaleella “My Friend”. Jacques, alias Ville Vanhatalo pääsee halutessaan edustamaan Suomea OGAEVision Song Contestiin Berliiniin ensi vuonna.

Viron Nisa ja Vesa E.

Pikkujoulujen loppuhuipennuksena oli tietysti viisudisco, jossa DJ Werneri soitti erityisesti suomiviisuja ja muita fanien suosikkikappaleita. Kello yhdeltä ovet sulkeutuivat ja fanit jalkautuivat Helsingin yöhön. Kiitos pikkujoulutoimikunnalle ja järjestäjille loistavista bileistä, ensi vuonna uudestaan!

Montenegron Maksimin koskettava esitys
Iloista viisuväkeä!

 

Show Contestin äänestystulokset. Tänä vuonna yleisö pääsi antamaan äänensä älypuhelimitse.

Teksti: Aino Ahlgren
Kuvat: Eeva Latva ja Ari Pöllänen

Suomi menestyi Retro Second Chance -kisassa

Tarvittiin Katri Helena: Suomelle vihdoin Retro-SCC:stä mitali!

Vihdoin ja viimein Suomea onnisti Retro-SCC-kisassa. Katri Helenan ”Sua rakastan” toi kotiin 3. sijan eli pronssisen mitalin! Saatuaan täydet pisteet Ruotsin, Bosnia-Hertsegovinan ja Espanjan raadeilta Katri Helena keräsi kunnioitettavat 187 pistettä. Suomi ei koskaan aikaisemmin ole kerännyt tästä kisasta näin muhkeaa pistemäärää. Kappale ei ole Suomessa suuri klassikko, mutta ulkomaillakin rakastetun suuren viisuleidimme äänen ja karisman vuoksi menestys ei ollut myöskään yllätys.

Italian Marcella Bella (”Montagne verdi”) voitti kisan ylivoimaisesti 306 pisteellä, mutta hopeamitalisti, Saksan Cindy & Bert (”Geh die Strasse”) ei ollut Suomea kovin kaukana edellä (198 p). Toisaalta Suomen taakse jäivät täpärästi Ruotsin Lena Andersson (”Säg det med en sång”, 186 p) ja Britannian The New Seekers (”One by one”, 183 p), jotka toisella kappaleellaan ”Beg, steal or borrow” sijoittuivat itse Euroviisuissa toiseksi.’

Italialle tavallisempaa on ollut menestys toisessa retrokisassa, Guest Jury Hitsissä, mutta tuona vuonna 1972 Sanremo-kilpailulla oli kerrankin yhteys Euroviisuihin, joten saapasmaan osaksi jäi osallistua Retro-SCC:iin. Sen sijaan GJH:ä hallitsi nyt kaksi muuta ”suurta” viisumaata. Ranskan Michel Fugain (”Une belle histoire”) sai siinä 257 p eli jopa 50 pistettä enemmän kuin Espanjan Nino Bravo (”Un beso y una flor”). Kolmanneksi jäi siitä miltei 50 pisteen päähän Yhdysvaltain (eli Muun Maailman edustaja) David Cassidy (”Could it be forever”). Seuraavina olivat Kroatian Radojka Šverko (”Ti si ruža”) ja Serbian viisuveteraani Zdravko Čolić (”Sinoć nisi bila tu”).

Molempien kisojen tulokset ja kaikki pisteidenannot löytyvät tästä linkistä.

Teksti: Max Mannola

Näin minä fanitan: Ari Alavahtola

Ari Alavahtola viisukokoelmineen.

Kerro itsestäsi: Mitä teet ja missä asut?
Hei! Olen Ari Alavahtola, 27 vuotta, ja alun perin kotoisin Kemistä. Nykyään asun Oulussa, ja täällä olenkin käynyt Pohjois-Suomen euroviisuilijoiden tapaamisissa vuodesta 2013 lähtien. Valmistun ihan näillä näppäimillä kieltenopettajaksi, työkseni opetankin suomea toisena ja vieraana kielenä.

Mistä viisuharrastuksesi alkoi?
Hurahdin viisuihin vuonna 2004, jolloin tutustuin ystäväni innostamana ensimmäistä kertaa esikatseluvideoihin. Siitä kiinnostus on vain kiihtynyt ja laajentunut Viisukuppilaan, videoiden ja taulukoiden tekoon, muiden maiden karsintoihin ja junnuviisuihin, sekä lopulta fanitapaamisiin. Ihka ensimmäinen viisuihin liittyvä muisto on kuitenkin jo vuodelta 1994, jolloin kutsuin nättiä naapurin blondia ”pai pai peipi -tätiksi”.

Miten viisuharrastus näkyy kodissasi?
Minulla on viisuhylly pullollaan DVD:itä ja kirjoja sekä telineet CD:itä. Lisäksi löytyy Wienin viisujuliste, -tyyny ja -muki sekä Helsingin ja Melodifestivalenin lippikset.

Mikä on hienoin viisumuistosi?
Tärkein muistoni on Wienin-matka 2015, joka onkin toistaiseksi ainoa kertani viisuissa paikan päällä. Siihen liittyy oleellisesti juuri Itävallan voitto, koska koko reissu mahdollistui itävaltalaisen ystäväni kautta. Meillä on Oulussa perinteisesti iso kotikatsomo, ja muistui ihan Suomen voiton aiheuttama valtava riemu mieleen, kun näki ystävän ilon kotimaansa voittaessa!

Mikä on parasta Euroviisuissa?
Maat, liput ja kielet ovat pienestä saakka kiehtoneet minua, ja Euroviisut on täydellinen jatkumo tälle kiinnostukselle. On ihanaa nähdä, miten eri kansat kokoontuvat yhteiselle lavalle joka vuosi ja antavat musiikin puhua. Viisut toimivat myös näppäränä valttikorttina, kun tutustun uusiin eurooppalaisiin – muissa ympyröissä siis. Nautin siitä ilahtuneesta hämmennyksestä, kun nimeän heidän maansa viisuja heidän kielellään!

Mitä muuttaisit Euroviisuissa?
Olen kielipuoluelainen, eli nauttisin kuullessani useammin eri kieliä. Esiintyjiä voisi rohkaista esittämään vaikka yhden säkeistön omalla kielellään, mikäli se esitykseen sopii.

Oletko lähdössä Lissaboniin viisuilemaan?
Enpä ole. Portugalissa en tosin ole käynyt, ja haluaisin tehdä tulevaisuudessakin viisumatkan itselle uuteen maahan, kuten Itävallan kohdalla.

Mitä perinteitä kuuluu viisufinaalin seuraamiseen?
Iso kisakatsomo oman poppoon kanssa on ehdoton perinne. Seinälle kiinnitetään viisujuomapelin säännöt, joita päivitetään aina vuosittain.

Millainen on täydellinen viisu?
Täydellinen viisu on täynnä tunnelatausta. Joskus viisujen katsominen on tunteiden vuoristorataa, kun peräkkäin tulee äärimmäistä draamaa tihkuva synkkä verenseisauttaja ja tanssijalan vipattamaan saava pirteä ilottelujytke. Molemmat vahvoja omassa lajissaan. Omasta kielestä suuri plussa!

Mikä on kaikkien aikojen paras viisu?
Apua, mahdoton sanoa yhtä ylitse muiden! ”Molitvan” olen joskus vastannut, mennään sillä!

Teksti: Aino Ahlgren
Kuva: Ari Alavahtola