Selaa kirjoittajaa

Aino Ahlgren

Eurovision Weekend Berliinissä 14.-16.7.

Vuonna 2011 Suomen Euroviisuklubin järjestämällä risteilyllä joukko berliiniläisiä innokkaita viisufaneja sai idean järjestää fanitapaamisen kesäkaudella. Apua toteutukseen pyydettiin Suomen Euroviisuklubilta. Niinpä seuraavana kesänä ensimmäinen Eurovision Weekend järjestettiin Berliinissä saksalais-suomalaisin voimin. Tästä on jatkunut perinne kesäiselle viisuviikonlopulle, jossa fanit ympäri Euroopan ja aikaisempien vuosien Euroviisujen artistit voivat kohdata euroviisumusiikin ja hyvän seuran merkeissä. Vaikka paikka ja järjestäjätaho ovat Berliinissä, yhteistyökumppanimaa muuttuu vuosittain. Molemmista järjestäjämaista on ollut mukana artisteja. Samoin kunkin vierailevan maan ruokakulttuurista on saatu makupaloja viikonlopun päättävällä brunssilla. Suomen jälkeen yhteistyökumppaneina ovat olleet Israel, Iso-Britannia, Tanska, Hollanti ja tänä vuonna Malta.

Viikonloppu aloitetaan perjantai-iltaisin rennoissa tunnelmissa Euroviisudiscolla ja karaokella. Tunnelma on korkealla, kun fanit, tutut ja tuntemattomat, kohtaavat jälleen. Berliinin oma Euroviisu-DJ Jay-T soittaa viisuisaa discoa, jossa kylmäverisemmänkin paita kostuu. Suomalaisen fanin iloksi Jay-T:lla on lämmin asenne suomalaisiin, joten ”Sata salamaa” ja ”Eläköön elämä” tanssahdellaan pyytämättäkin. Suurin osa ajasta kuitenkin kuluu tuttavien kanssa kuulumisien päivityksessä ja viisukokemusten jakamisessa aamun pikkutunneille saakka.

Lauantaina on virallinen gaalapäivä. Ohjelmaan kuuluvat sekä OGAEvision-kilpailu että artistivieraiden esiintyminen. OGAEvision järjestettiin tänä vuonna toisen kerran. OGAEvision on Euroviisuklubien välinen laulukilpailu, jossa 12 klubia on voinut nimetä oman edustajansa mukaan kilpailuun. Suomi oli mukana tänä vuonna ja Euroviisuklubiamme edusti viime vuoden pikkujoulujen Eurovision Show Contestin voittanut Niko Brotkin.

Verrattuna edelliseen vuoteen kilpailun taso oli kohonnut, sekä artistien että järjestelyjenkin osalta. Niko esiintyi numerolla 9. Ennen häntä olimme saaneet jo kuulla monta hienoa viisua menneiltä vuosilta ”La det swingestä” saksankieliseen versioon Viron edustuskappaleesta ”Verona”. Lainkaan kotiinpäin vetämättä täytyy sanoa, että Nikon esittämä versio ”The Saviour” -kappaleesta oli mieletön! Jo kappaleen aikana kävi mielessä, että tässä kilpailussa Suomi sijoittuu korkealle!

Pisteitä kappaleille antoivat sekä yleisö että tuomaristo. Tuomaristo koostui 12 osallistujamaan puheenjohtajista tai edustajista. Pisteitä annettiin kuten Euroviisuissa konsanaan. Kun tuomaripisteet oli annettu, tulostaulukko näytti suomalaisittain loistavalta: Suomi ja Niko olivat kärjessä. Kolmen kärjessä olivat Suomi, Israelin ”Ey Sham” viuluorkestereineen ja Ruotsin discopommi ”The Queen”. Mutta kuten viisuissa konsanaan, vielä ei kannattanut nuolaista, sillä yleisöäänet olivat jakamatta. Jännitys oli käsin kosketeltava!

Piinaavan ääntenjaon jälkeen Israel kiilasi voittoon, Ruotsi toiseksi ja Suomi upeasti kolmanneksi. Kolme hyvin erilaista kappaletta kisasi voitosta ja kuka tahansa olisi ansainnut voiton. Mahtava suoritus ja esitys Nikolta – Suomen Euroviisuklubi kiittää! Israelin Rilli Willow ja Auster Bunny -kokoonpano saivat voittonsa lisäksi myöskin kutsun saapua Suomeen ja syyskuiselle Euroviisuristeilylle. Samoin voiton johdosta ensi vuoden Eurovision Weekendin vaihtuva yhteistyö maa on Israel. Sekä Suomen että Israelin esitykset voit käydä katsomassa OGAEn Facebook-sivuilta.

Rilli Willow on ammattilaismuusikko, joka musisoi yhdessä Auster Bunny -kokoonpanon kanssa. Kappale ”Ey Sham” on ensimmäinen Israelin euroviisu vuodelta 1973. Draamaattinen balladi sijoittui Euroviisuissa neljänneksi. Rilli oli harjoitellessaan kappaletta saanut idean, että viululla säestettyyn kappaleeseen lisätään pieni pätkä Alexander Rybakin ”Fairytale”-melodiaa. Aluksi idea oli tuntunut mahdottomalta, mutta lopulta lopputulos oli mitä mielenkiintoisin. Rilli ja Auster Bunny siis mukana syyskuussa Euroviisuristeilyllä.

Lauantai-illan loppuhuipennus oli tietenkin maltalaisten artistien musiikkikattaus. Viikonlopun artistivieraina olivat Glen Vella, joka myös toimi illan toisena juontajana, kuumaakin kuumempi Kurt Calleja ja tämän vuoden Maltan edustaja Claudia Faniello. Saksan artistivieras oli tämän vuoden viisukarsinnoista tuttu Axel Feige, joka jäi toiseksi Levinan voitettua kisan. Yleisö sai tanssia ja laulaa artistien euroviisukappaleiden säestyksellä. Tunnelma oli kuuma, kostea ja hikinen, but ”This is the Night!” Loppuiltaa vietettiin Euroviisudiscon merkeissä auringonnousuun saakka.

 

Eurovision Weekend päättyi sunnuntaina euroviisubrunssiin. Sen valmistivat berliiniläiset fanit yhdessä maltalaisten kanssa. Saimme maistaa muun muassa lihapullia a’la Malta sekä erilaisia juustoja. Ohjelmassa oli tietovisailua ja artistihaastattelu, johon osallistuivat Glen Vella, Axel Feige, Claudia Faniello sekä Martina Bárta. Haastattelussa heille esitettiin syväluotaavia kysymyksiä omasta suhteestaan Euroviisuihin. Claudia Faniellolla on fanikuntaa jopa Euroopan ulkopuolella ja hän saikin kuulla ensimmäistä kertaa edustuskappaleensa ”Breathlessly” afrikaansin kielellä.

Berliinissä asuva Martina Bárta edusti Tsekin tasavaltaa Kiovassa kappaleella ”My turn”. Ihastuttava luonnonlapsi kertoi kokemuksiaan Kiovasta ja siitä kuinka joutui antamaan tietyistä asioista (asusteet, koreografia) periksi massivisen TV-show’n edessä. Hän pyysi anteeksi, ettei ole pop-ihminen vaan pitää enemmänkin jazz-musiikista. Artistista huokui hyvä positiivinen asenne, nöyryys työtä kohtaan ja elämänilo.

Sunnuntai-iltapäivä alkoi hiipiä illan puolelle ja monet viikonlopun viettäjistä suuntasivat kohti kotikontujaan. Repussa meillä kaikilla oli runsaasti hyvää mieltä ja viisuisia muistoja, kunnes seuraavan kerran tavataan…

Vielen Dank Berlin!

Teksti ja kuvat: Miksu Behm

Ukrainasta Portugaliin

Huh huh, viisuviikko on nyt takana. Ja millainen viikko se olikaan! Ennakkosuosikin asema
ei pysynyt Italialla loppuun asti vaan Portugali tuli ja vei ison potin mennessään. Onkin turha jälkikäteen pohtia tuomaristojen ja puhelinäänten merkitystä erityisesti tässä tuloksessa. Molemmilta ropisi pisteitä Portugalin pistesaaviin ja voitto ei voisi olla selvempi. Nyt sitten nokka kohti tulevaa ja Portugalia.

Keskustelupalstoilla jo kovasti suunnitellaan seuraavaa viisumatkaa. Osa, kuten allekirjoittanut, on jo tehnyt varauksia lissabonilaisiin hotelleihin, vaikka ensi vuoden Euroviisujen pitopaikkaa tai päivämääriä ei ole vielä julkaistu. Oma viisuvuoteni, viisumatkan suunnittelu ja odottelu kulkevat vuosittain melko samanlaisen kaavan mukaan, jonka olen itse kokenut itselleni sopivaksi. Ohessa muutamia henkilökohtaisia vinkkejä, jos olet suunnittelemassa viisumatkaa.

1. Seuraavan vuoden kisamaa selviää. Tässä vaiheessa voi jo tehdä päätöksen, lähteekö seuraavana vuonna seuraamaan viisuja paikan päälle vai pitäytyykö katsomaan viisut kotisovan pehmeydessä ja tv:n äärellä.
Euroviisut ovat hyvä tapa avartaa maailmankatsomustaan. En itse ollut koskaan käynyt Ukrainassa ja niinpä Euroviisujen myötä sain kokea ainakin pienen palan Ukrainaa ja Kiovaa. Samoin koko viisuviikon ajan pidin siitä, että ukrainalainen kulttuuri oli mukana näkyvästi Euroviisuissa.

2. Majoituksen varaus. Itse olen varannut majoituksen heti sen jälkeen, kun kisamaa on selvillä. Jos kohdemaassa on useampia kaupunkeja, joissa viisut voidaan laulella, valitsen 2-3 todennäköisintä kisakaupunkia, joissa viisut voitaisiin järjestää: paikan tulee tarjota hyvät kansainväliset kulkuyhteydet, riittävästi hotellikapasiteettia ja mielellään riittävän suuri areena tai tila. Areenakaan ei ole vielä tässä vaiheessa välttämätön: äkkiäkös musiikkimaailman yksi suurimmista tapahtumista saadaan sijoitettua vaikkapa entiseen tehdashalliin.

Koska tässä vaiheessa sekä sijainti että aika ovat epävarmoja, teen varauksia eri toukokuun viikoille ja eri kaupunkeihin. Oma viisumatkani on yleensä noin 10 päivän mittainen, joten toukokuulle saattaa tulla jopa 9 erilaista varausta eli paikan ja ajan vaihdellessa keskenään. Majoitusvaraukset teen tietenkin sellaisilta sivustoilta, joille ei tarvitse maksaa ennakkomaksuja ja peruutus on maksuton.

Toinen vaihtoehto on odottaa viisujen alkamista edeltäviin viikkoihin, jolloin varuksia peruutetaan ja huoneita vapautuu edullisempaan hintaan markkinoille.

3. Liity jäseneksi Euroviisuklubi OGAE Finlandiin, jos et vielä sitä ole!  Euroviisuklubin jäsenille on yleensä ollut tarjolla ns. fanilippupaketteja. Näitä lippupaketteja eivät voi käyttää muut kuin jäsenmaksunsa maksaneet Euroviisuklubin jäsenet. Jokaisen maan kansallinen Euroviisuklubi saa tietyn, jäsenmäärään perustuvan, kiintiön fanilippupaketteja, joten kun saat viestin Euroviisuklubilta, että lippuja olisi tarjolla, kannattaa ilmoittaa halukkuutensa välittömästi. Muista lukea klubin uutiskirjeet, ne sisältävät tärkeää informaatiota.

Lippupaketteja on kahdenlaisia, joko seisomapaikallisia tai istumapaikallisia. Istumapaikkoja on tarjolla rajoitettu ja pienempi kiintiö. Kumpi sitten on parempi? Seisomapaikat ovat usein lavan edessä ja pelkästään faneille tarkoitetulla alueella. Siellä meno on iloisen huumaava juuri niin kuin tv:sta on voinut nähdä. Istumapaikoilla voi puolestaan nauttia show’sta puuduttamatta jalkojaan. Itse pidän seisomapaikoista, sillä ne mahdollistavat liikkumisen ja tanssahtelun permannolla koko show’n ajan (jollei halua pitää itsellään lavan eturivin paikkaa…)

Lippupaketti pitää sisällään liput sekä molempiin semifinaalilähetyksiin sekä finaaliin. Lisäksi voit käydä seuraamassa näiden kaikkien kenraaliharjoitukset. Joten lippupaketilla voit osallistua kuuteen Euroviisujen show’hun. Lippupaketin hinta vaihtelee 300-400 euron välillä.

Euroviisuklubin jäsenenä saat myös muita hyviä jäsenetuja: oikeuden osallistua klubin järjestämiin tapahtumiin ja klubimatkoihin, äänioikeuden kansainvälisissä klubikilpailuissa, mahdollisuuden hankkia Eurovision laulukilpailun semifinaalien ja finaalin sekä tiettyjen kansallisten karsintojen fanikatsomoiden pääsylippuja, mahdollisuuden osallistua Euroviisuklubia koskevista asioista päättämiseen ja henkilökohtaisen OGAE ID -kortin, joka on edellytys lippupakettien ostamiseen.

Lisäksi Euroviisuklubi tiedottaa aktiivisesti niin Suomessa kuin ulkomailla tapahtuvista Euroviisuisista tapahtumista, jossa voi nauttia hyvästä musiikista ja tavata viisufaneja.

4. Yleinen lipunmyynti. Voit tietenkin hankkia liput yleisestä lippumyynnistä sen alkaessa. Tuolloin kannattaa seurata esimerkiksi Eurovision.tv sivustoa, jossa lipunmyynnin alkamisesta tiedotetaan. Tässäkin nopeus on valttia, sillä parhaimmat liput menevät nopeasti. Lipunmyynti alkaa talvella, yleensä vuodenvaihteen molemmin puolin.

5. Euroviisujen päivämäärät ilmoitetaan. Yleensä päivämäärät ilmoitetaan jo hyvissä ajoin heti edellisten Euroviisujen jälkeen ja kohdekaupunki myöhemmin kesällä. Tuolloin voi jo lähteä katselemaan sopivia ja hyvän hintaisia lentoja. Lentotarjouksia toki tulee koko vuoden ajan, joten jos haluaa odotella lippujen saatavuuden varmistumista, sekin onnistuu. Itse olen varannut lennot heti kun sopiva lento on tullut kohdalle.

6. Syksyllä on hyvä piristää arkea erilaisilla viisutapahtumilla: Suomen Euroviisuklubin järjestämä Euroviisuristeily syyskuun alussa kerää Helsinki-Tallinna-risteilylle faneja ja artisteja ympäri Euroopan samaan ”veneeseen”. Lisäksi Euroviisuklubin pikkujoulut kokoavat väkeä hyvän musiikin ja seuran äärelle. Näissä tilaisuuksissa voi myös kysellä muilta faneilta kullanarvoisia vinkkejä viisumatkaan

7. Marras-joulukuussa julkaistaan ensimmäiset edustuskappaleet Tahti kiihtyy vuodenvaihteen jälkeen. Tässä vaiheessa jo monet suunnittelevat viisumatkan asustevarastoaan. Useat fanit haluavat kannattaa omia suosikkejaan mitä mielikuvituksellisemmin asustein ja asuin. Kaikki varusteet (kuten eri maiden liput) kannattaa ottaa mukaan jo Suomesta, sillä itse paikan päällä niitä ei välttämättä ole tarjolla.

Esimerkiksi Kiovassa ei lippujen myyjiä ollut lainkaan, kun taas Tukholmassa lippuja myytiin lähes joka kadunkulmassa. Saliin sallittu lippukoko on määritelty. Lipun varren materiaali on yleensä oltava muovia, ei puuta. Säännöt ovat siis olemassa, mutta käytäntö on usein toinen: Kiovan finaalissa areenalla eräskin heilutteli lippua, jonka varsi oli paksuudeltaan harjanvarren mittainen.

8. Huhtikuussa esikatselut nostavat viisuhuumaa. Toukokuussa alkaakin viisufanin joulu, juhannus ja pääsiäinen.

Huomenna allekirjoittaneenkin viisukupla puhkeaa ja paluu kotimaahan alkaa täältä Kiovasta. Tämä viisumatka oli jälleen upea kokemus fanille ja soisin mahdollisimman monen kokevan sen itse. Ehkä jo ensi vuonna Portugalissa? Ensi keväänä siis matka suuntautuu Portugalin kevääseen! Ja, kyllä, hotellihuoneita on siis jo varattu Lissabonista 😉

Teksti ja kuvat: Miksu Behm

Viisuviikon puolivälin kuulumisia

Ensimmäinen semifinaali on takana ja tulos on selvä. Tuloksen paljastuttua tunteiden kirjo oli moninainen: tyrmistynyt, epäilevä, surullinen, vihainen ja pettynyt. Tuntui, että areenalta lähti väkeä ja jokainen Suomen fani oli saanut kolauksen kymmenen kilon hienosäätölekalla – eurooppalaisella sellaisella. Areenalta lähdettiin EuroClubille, joka on virallinen jatkopaikka esitysten jälkeen. Siellä myötätuntoa ja pahoitteluja tulvi joka suunnalta, samoin sosiaalinen media räjähti, kun ”Blackbirdin” siivet eivät kantaneetkaan finaaliin asti. Viisut kuitenkin jatkuvat torstaina toisella semifinaalilla, jonka jälkeen lauantain finaalikattaus on valmis.

Euroviisujen turvallisuuteen on panostettu paljon. Varsinaisen areenan ympärillä on ensimmäinen turvamiesten rivi. Noin parinkymmen metrin välein seisoo turvamies katse ulkopuolelle päin. Lisäksi paikalla on runsaasti sekä uniformuisia että siviilipoliiseja. Lippujen ja tavaroiden tarkastus on erityisen tarkkaa. Ohjeistus on, että laukkuja ei saa viedä sisälle, mutta ainakin eilen yleisön selässä nähtiin aika reilunkin kokoisia laukkuja. Kannattaa kuitenkin noudattaa virallisia ohjeita, sillä säännöt saattavat muuttua tiukemmiksi yllättäen. Erikoinen viisusääntö on areenalla se, että et voi poistua tai saapua saliin, kun artisti on esiintymässä lavalla, vaan vasta kappaleen päättymisen jälkeen. Tämä siksi, ettei kameratyöskentely häiriinny.

Yllätys on ollut, että areenalla ei tänä vuonna ole lainkaan tavaransäilytysmahdollisuutta. Joten ulkotakit tulee pitää mukanaan koko ajan. Ja ulkovaatteita täällä tarvitaankin juuri nyt. Viikonlopun helteet ovat muuttuneet tuuleksi ja tuiverrukseksi, sekä räntäsateeksi. Ilma on todella kylmä, ja satoipa päivä rännän oloista tavaraakin taivaalta.

Viisuviikko on puolivälissä ja nyt alkaa jo olla havaittavissa pientä kisaväsymystä. Runsaan paikallaan seisomisen vuoksi jalat alkavat jo olla melko turtana.

Riippuen lipputyypistä (istuma-seisomakatsomo) ehdoton edellytys hyvin onnistuneelle viisuviikolle on hyvät kengät. Useat fanit pyrkivät saamaan fanipaketin, johon kuuluvat kahden semifinaalin ja finaalin lisäksi myös näiden kenraaliharjoitukset. Jos lippupaketti on seisomapaikka fanialueella, puuduttavaa paikallaan seisomista on paljon ja joka päivä. Saavuttaessa ohjeiden mukaan areenalle 2,5 tuontia aikaisemin, seisontaa on luvassa useiden tuntien ajan. Pehmeä pohjaiset lenkkarit tai tennarit ovat oiva veto.

Lippuja esityksiin näyttäisi vielä olevan saatavilla. Esimerkiksi lippu Golden Circlelle, fanialueelle aivan lavan edessä, olisi verkkokaupassa myynnissä hintaan 130€. Parhaillaan käynnissä oleva toisen semifinaalin juryharjoituksessakin Golden Circlellä olisi ollut runsaasti tilaa. Joten jos on viikonloppu vapaana, niin torstaina koneeseen ja pitkän viikonlopun viettoon Kiovaan viisujen merkeissä. Ei käy ainakaan kukkarolle!

Terveisin
Miksu Kiovasta

Alkutunnelmia Kiovasta

Talven ja kevään aikana saimme seurata Kiovan Euroviisujen valmisteluja ja moni varmasti pohtikin, josko kisakaupunki ehtii järjestää viisut lainkaan. Huoli on turha, sillä kaikki näyttää Kiovassa erinomaiselta. Kun järjestelyt toimivat, sää on lämmin ja aurinkoinen sekä hintataso edullinen, on viisufanin helppo heittäytyä viisutunnelmiin.

Kiovan kaupunki haluaa selkeästi näyttää onnistuvansa Euroviisujen järjestämisessä. Viisujen teema ”Celebrate Diversity” näkyy keskustan katukuvassa. Vuoden Euroviisujen logo kuvaa perinteistä ukrainalaista helmikaulanauhaa, namysto, ja sen osia onkin runsaasti käytetty viisumainonnassa katukuvassa. Sen monimuotoisuus mahdollistaa helposti tunnistettavan elementin esimerkiksi eri maiden lippuja kuvatessa. Jokainen korussa oleva helmi on erilainen ja se kuvastaa erilaisuutta ja yksilöllisyyttä.

Kiovassa asuu noin 2,8 miljoonaa asukasta. Ensimmäisenä kaupunkikuvassa voi ihmetellä erittäin korkeita rakennuksia. Pilvenpiirtäjä toisensa jälkeen muokkaa kaupungin silhuettia. Kun silmä tottuu korkeisiin ja moderneihin rakennuksiin, joukosta erottuvat lukuisat kullatut kupolit. Kiova on tunnettu kuuluisista luostareistaan ja kirkoistaan. Kaupungissa yhdistyy monen vuosisadan historian kirjo keskiajalta renessanssiin, kommunistiselta ajalta nykypäivään. Kiovalaiset vaikuttavat ystävällisiltä ja auttavaisilta, vaikka yhteistä kieltä ei aina löydykään.

Hintataso kaupungissa on todella edullinen, joten tiukemmallakin budjetilla selviää hyvin. Uber-taksilla matka on noin kolme kertaa edullisempaa kuin normaali taksilla ja saatavuus on erittäin hyvä. Metrossa ostetaan ensin muovinen poletti, joka syötetään porttiin (joka on jo valmiiksi auki). Ravintolassa ruokailee kymmenellä eurolla juomineen ja hienoimmissa ravintoloissakaan ei budjetti kaadu. Jonkinlainen kulkuväline kaupungissa on hyvä olla alla, sillä Kiova sijaitsee kukkulaisella alueella, ja korkeuserot saattavat yllättää.

Vaikka talven viimassa saattoi tuntua, että faneja ei edes olisi haluttu Kiovaan, nyt tilanne on täysin toinen. Eurovision Village sijaitsee aivan keskustassa, niin että yksi pääkaduista on suljettu sen tieltä. Euroclubilla juhlat jatkuvat aamuun saakka ja lavalle on jo marssitettu moni tämän vuotinen artisti viihdyttämään faneja. Henkilökunta on ystävällistä ja Euroclubinkin hintataso ja tarjonta on huomattavasti faniystävällisempi kuin muutamana aikaisempana viisuvuotena.

Itse kisapaikka, Kansainvälinen messukeskus, sijaitsee Dnepr-joen toisella puolella ja matka sinne taittuu helposti metrolla. Opasteet metrossa ovat selkeitä ja linjoja valittavana on kaiken kaikkiaan kolme: sininen, punainen ja vihreä. Ulkoapäin vaatimaton messukeskus on verhoiltu Euroviisujen teemaan sopivasti ja opasteet paikalla ovat selkeitä. Itse lava on todella suuri ja vaikuttava. Artisti jää lavalla todella pieneksi, mutta tärkeintähän on kuitenkin näyttävä tv show. Lavan design kuvaa Ukrainan olevan Euroopan keskipiste toukokuussa. Se on moniulotteinen ja mahdollistaa monien erilaisten efektien käytön esityksissä.

Aivan lavan edessä on Golden Circle -alue, jonne fanilipun ostaneet pääsevät. Tämän jälkeen ovat kamera-alueet ja näiden takana toinen fanialue. Heti seisoma-alueen jälkeen on futuristinen Green Room –alue, joissa artistit istuvat omissa ”kennoissaan”. Salissa on useita suuria screenejä, joista lavasta kauempana oleva yleisö näkee esityksen niin kuin se on suorassakin lähetyksessä. Pressikeskus ja artistien back stage sekä fanialue ovat samassa rakennuksessa.

Tänään sunnuntaina ohjelmassa ovat viralliset avajaiset,  ”Red Carpet”, jossa Suomen edustajat Leena Tirronen ja Lasse Piirainen eli Norma John, astelevat punaisella matolla muiden artistien kanssa. Suomen Blackbird nostaa koko ajan asemiaan vedonlyöntitilastoissa ja sitä pidetään jo lähes varmana finaalin menijänä. Suomen kappale on monen viisufanin suosikki ja fanienkin keskuudessa sille povataan hyvää menestystä. Lähes yhtä varmana pidetään myös Italian voittoa tänä vuonna ja tänään Italian harjoituksen nähtyäni, uskon sen hyvin olevan mahdollista. Mutta kuten aikaisempinakin vuosia, voittaja kruunataan vasta finaalissa 13.5.

Kiovassa siis kaikki enemmän kuin hyvin! Viisukupla elää! Namaste!

Teksti ja kuvat: Miksu Behm

OGAE-uutiset 2/2017

Puheenjohtajan tervehdys

Vain muutama päivä, ja euroviisufanien vuoden kohokohta, eli viisufinaali, on käsillä. Tänä vuonna Italian kappale on noussut sekä fanien että vedonlyöjien suosikiksi. Eteläinen naapurimaamme Viro lähetti jälleen kappaleen, joka tullaan muistamaan vielä euroviisujen jälkeenkin. Suomen Norma John ja ”Blackbird” ovat harjoituksissa osoittautuneet yhtä vahvoiksi kuin UMK-finaalissakin. Tänä vuonna Suomelle on odotettavissa finaalipaikka, ja ”Blackbird” voi tavoitella jopa kärkisijoja. Sen me tiedämme lauantaina 13.5.

Ennaltaodotettu draama saatiin aikaiseksi myös kun Ukraina kielsi Venäjän artistin osallistumisen euroviisuihin. Politiikkaahan ei kai näissäkään kisoissa voi välttää. Muutkin kuin musiikilliset ansiot määrittelevät jopa voittajia.

Draamaa ukrainalaiset järjestäjät saivat myös aikaiseksi keväällä ennen kisojen alkua. Lipunmyynnin aloitus kesti pitkään ja euroviisujen järjestäjät Ukrainassa antoivat myös ymmärtää, ettei euroviisufaneja haluta Kiovan kisoihin. Alkuperäinen suunnitelmahan oli, ettei mitään fanilippuja tule myyntiin tai pääsyä Euroclubille. OGAE-verkoston ja aktiivisten fanien ansiosta näihin saatiin kuitenkin hieman muutosta. Fanilippuja tuli myyntiin, tosin vain vajaa puolet siitä mitä OGAE International halusi. Euroclubin tilaa vaihdettiin ja sisäänpääsylippuja alettiin myydä myös faneille. Vahinko oli kuitenkin jo tapahtunut. Nämä ja monet muut tapahtumat järjestelyissä vaikuttivat siihen, että fanilippuja on ostettu ennätysvähän ja moni euroviisufani on tehnyt ratkaisun katsoa euroviisut jossain muualla kuin Kiovassa. Suomalaisia faneja ei ole euroviisuissa ollut kymmeneen vuoteen näin vähäistä määrää paikan päällä.

Toivottavasti tämä vuosi ei ollut ennakkotapaus tulevaisuudesta, ja euroviisut sekä fanit huomioidaan yhtä mallikkaasti tulevaisuudessa kuin esimerkiksi Tukholmassa viime vuonna. Fanien ansiosta euroviisut elävät läpi vuoden ja kiinnostavuus säilyy.

Jännittävää euroviisujen aikaa kaikille teille ja onnea Norma Johnille euroviisuklubilaisten puolesta!

Jouni Pihkakorpi
Puheenjohtaja
Euroviisuklubi OGAE Finland ry

Tässä numerossa:
Viisuterveiset Amsterdamista
Artistiesittelyt
Näin minä fanitan

Viisuterveiset Amsterdamista

 

Esther Hartilla oli herkullinen lahja Mihai Trăistariulle.

Euroviisujen alla eri puolilla Eurooppaa on perinteisesti järjestetty viisujen ennakkotapahtumia, joihin vuoden euroviisuedustajia on kutsuttu esiintymään. Kevään suurin ennakkotapahtuma oli huhtikuun alkupuolella Amsterdamissa järjestetty Eurovision in Concert. Tänä vuonna yhdeksättä kertaa järjestetyssä konsertissa oli mukana viisuedustajia yhteensä 35 maasta. Vastaavia konsertteja järjestettiin tänä kevään ainakin Lontoossa, Tel-Avivissa ja Madridissa.

Keväinen viisuviikonloppu alkoi jo perjantaina Alankomaiden OGAEn järjestämillä Amsterdam Calling -etkoilla paikallisessa yökerhossa. Illan emäntänä toimi vuoden 2003 Alankomaiden viisuedustaja Esther Hart. Hänen lisäkseen illan aikana lavalle nousivat Vânia Fernandes (Portugali 2008), Mihai Trăistariu (Romania 2006), laulajasisarukset Tijana Dapčević (Makedonia 2014) ja Tamara Todevska (Makedonia 2008) sekä edelleen hyvässä vedossa ollut Baccara (Luxemburg 1978). Tämänvuotisista viisuedustajista etkoilla nähtiin Makedonian Jana Burčeska.

Makedonialaissisarukset Tijana Dapčević ja Tamara Todevska intoutuivat myös duetoimaan Amsterdam in Concertin etkoilla

Suurin osa illan artisteista oli ottanut ohjelmistoonsa viisuja laidasta laitaan omien edustusviisujensa tai karsintakappaleidensa lisäksi. Tunnelma paikan päällä muistuttikin lähinnä suurta yhteislaulutilaisuutta, kun lähes täysi yökerhollinen viisufaneja lauloi ja tanssi illan alusta loppuun.

Amsterdam in Concert myytiin tänäkin vuonna loppuun muutamassa päivässä. Innokkaimmat fanit jonottivatkin tapahtumapaikan ovella jo tunteja ennen konsertin alkua. Tapahtuma oli kuin Euroviisut pienoiskoossa ilman semifinaalijakoa ja pisteidenantoa, kun artisti toisensa jälkeen kävi esittämässä kilpailukappaleensa yleisölle.

Myös Suomen Norma John oli mukana Amsterdam in Concertissa. Ennen Amsterdamia Leena Tirronen ja Lasse Piirainen olivat kiertäneet promoamassa ”Blackbirdia” Lontoossa ja Tel-Avivissa.

– Tämän promokiertueen perusteella uskon, että edessämme on unohtumaton kaksiviikkoinen Kiovassa, Lasse Piirainen tiivisti yhtyeen odotuksia nyt jo alkanutta viisumatkaa kohtaan.

Norma Johnin Leena ja Lasse odottavat innolla edessä olevaa viisukoitosta.

Kiitosta yhtyeeltä saivat niin tulevat kilpakumppanit kuin yleisökin.

– Tällä kiertueella on päässyt paremmin tutustumaan tuleviin kilpakumppaneihin ja heidän biiseihinsä, kun on kuullut ne ensimmäistä kertaa live-esityksinä, Piirainen perusteli.

– Täällä on tavannut todella mahtavia ihmisiä saman asian äärellä. Melkeinhän tässä ikävä tulee tätä porukkaa tämän promokiertueen jälkeen, mutta pianhan me jälleen olemme samassa padassa uudestaan, Leena Tirronen naurahti.

– Ja yleisö! Nämä keikat ovat olleet elämäni parhaita keikkoja. Näillä keikoilla porukka on täysillä mukana, ja yleisön energian tuntee lavalla asti, Tirronen jatkoi.

Amsterdamissa energiaa riitti artisteillakin, sillä hyvin moni konsertissa esiintyneistä artisteista jaksoi vielä tiivistahtisen promokiertueen päätteeksi saapua Amsterdam in Concertin jatkoille tapaamaan paikallaolleita faneja.

 
Teksti: Liisa Haavisto
Kuvat: Liisa Haavisto ja Ismo Puljujärvi

Artistiesittelyt

1. semifinaali 9.5.

Ruotsi: Robin Bengtsson – I can’t go on
27-vuotias Hans Robin Gustav Bengtsson syntyi 27.4.1990 Svenljungassa, Ruotsissa. Vuonna 2008 Robin sijoittui kolmanneksi Ruotsin Idols -kilpailussa ja pian sen jälkeen hän julkaisi ensimmäisen singlensä ”Another Lover’s Gone”. Hän on myös kilpaillut Ruotsin Wipeout-kilpailussa, jossa sijoittui toiseksi. Viime vuonna Robin kilpaili Melodifestivalenissa kappaleella ”Constellation Prize” ja tuli viidenneksi. Tänä vuonna hän voitti kappaleella ”I can’t go on” ja pääsee edustamaan Ruotsia Kiovassa.

 

Georgia: Tamara Gachechiladze – Keep the faith
Tamara ”Tako” Gachechiladze voitti tammikuussa Georgian karsintakilpailun kappaleella ”Keep the faith”. Sen on säveltänyt vuonna 2012 Georgiaa edustanut Anri Jokhadze, sanoitus on Tamaran omaa käsialaa. Tamara oli vähällä päästä edustamaan kotimaataan euroviisuissa jo vuonna 2009. Hän kuului kokoonpanoon Stephane & 3G, jonka kappale “We don’t wanna put in” valittiin Moskovan kisoihin. Georgia vetäytyi tuolloin kuitenkin viisuista, koska EBU vaati sanoituksen muuttamista. Vuonna 2008 Tamara nähtiin sooloartistina Georgian karsinnoissa, mutta sijoitus oli tuolloin vasta kymmenes. Hän on hurmannut georgialaiset myös Your Face Sounds Familiar -formaatissa.

Australia: Isaiah – Don’t come easy
17-vuotias Isaiah Firebrace on yksi tämän vuoden nuorimmista artisteista. Hänellä on kuitenkin jo kokemusta suurilla lavoilla esiintymisestä. Isaiah voitti vasta 15-vuotiaana Australian X Factor -kykykilpailun kahdeksannen tuotantokauden. Nuorukaisen esikoissingle ”It’s gotta be you” nousikin listojen kärkeen Australian ohella Alankomaissa, Ruotsissa, Tanskassa ja Uudessa-Seelannissa. Isaiah on taustaltaan aboriginaali. Hänen kilpailukappaleensa ”Don’t come easy” tekijätiimistä löytyy samoja säveltäjiä kuin Australian viimevuotisenkin kappaleen.

 

Albania: Lindita – World
28-vuotiaalla Lindita Halimilla on hurjasti kokemusta eri laulukilpailuista. Hän on ollut mukana Albanian Idolsissa, suositussa albanialaisessa laulukilpailussa Top-Festissä (2006 ja 2009) sekä American Idolsissa (2016). Lindita on osallistunut Albanian viisukarsintoihn aiemmin vuonna 2015 kappaleellaan “S’të fal” (En anna sinulle anteeksi) sijoittuen kolmanneksi. Albanian edustuskappaleen ”World” (Maailma) on säveltänyt Klodian Qafoku ja sanoittanut Gerald Xhari yhdessä Linditan kanssa.

 

 

Belgia: Blanche – City lights
Ellie Delvaux, joka paremmin tunnetaan taiteilijanimellään Blanche, saa kunnian kantaa Belgian lippua tämän vuoden Euroviisuissa. Kunniakkaasti kantaakin, sillä hän tuo viisulavalle siellä kovin harvoin nähdyn indie-pop-genren. Oikeastaan koskaan aikaisemmin viisuissa ei ole nähty ”City Lightsin” tyylistä kappaletta. Pienestä viime hetken laskusuhdanteesta huolimatta Belgia on tukevasti vedonlyöntien top 10:ssä, joten ehkä Belgia jatkaa neljättä vuotta putkeen Euroviisujen kymmenen kärjessä.

 

Montenegro: Slavko Kalezić – Space
Montenegron edustajana nähdään 31-vuotias Slavko Kalezić. Monilahjakas mies tunnetaan kotimaassaan niin laulajana, näyttelijänä kuin lauluntekijänä. Slavko on päässyt näyttelemään sekä teatterilavoilla että elokuvissa. Hänet on nähty yli 30 näytelmässä ja peräti kuudessa elokuvassa. Vuonna 2013 Slavko osallistui X Factor Adria -kilpailuun ja julkaisi debyyttialbuminsa vuotta myöhemmin. Hän oli Montenegron yleisradioyhtiön sisäinen valinta viisuedustajaksi. Slavkon futuristinen kappale kantaa nimeä ”Space”.

 

Suomi: Norma John – Blackbird
Suomi jatkoi UMK:n linjalla tänäkin vuonna mutta panosti tällä kertaa vain yhteen kymmenen kappaleen finaaliin. Emma oli suursuosikki finaaliin mentäessä, mutta Norma John kaahasi tämän tielle, vei edustuspaikan ja lensi mustarastaan tavoin tiehensä. Norma John on indie-henkinen popduo joka koostuu Leena Tirrosesta ja Lasse Piiraisesta. Kemiat selvästi natsaavat – ovathan he tehneet 15 vuotta musiikkia yhdessä. Blackbirdissä on eteerinen, joskin surullinen tunnelma aina lyriikoista musiikkiin. Se on sykähdyttävä tarina erosta ja siitä ahdistuksesta, kun kaikki muistuttaa menneestä.

 

Azerbaidžan: DiHaj – Skeletons
Diana Hajiyeva (s. 13. kesäkuuta 1989) on indie pop -laulaja, joka käyttää taiteilijanimenä kahden ystävättärensä kanssa muodostamaansa yhtyeen nimeä DiHaj tänä vuonna Kiovan Euroviisuissa. Hän on mm. valmistunut Bakun musiikkiakatemiasta ja pyrkinyt maansa euroviisuedustajaksi jo vuoden 2011 kisoihin. Nainen on julkaissut muutaman singlen ennen kilpailukappalettaan, joka kantaa nimeä ”Skeletons”. Sen on säveltänyt azerbaidžanilainen Isa Melikov, ja sanat kappaleeseen on kynäillyt ruotsalainen Sandra Bjurman.

 

Portugali: Salvador Sobral – Amar pelos dois
Vuoden mittaisen poissaolon jälkeen Portugali on palannut Euroviisuihin todennäköisesti vahvempana kuin koskaan. Salvador Sobral ja iätön ”Amar pelos dois” on vuoden polarisoivin ehdokas, mutta ne, jotka tätä rakastavat, rakastavat kunnolla. Ennakkospekulaatioissa Portugali on nappaamassa kaikkien aikojen parhaan sijoituksensa, ja jopa voittoa on väläytelty. Onko tänä vuonna vihdoin se vuosi, kun on Portugalin aika voittaa? Heidän paras sijoituksensa toistaiseksi on kuudes sija vuodelta 1996.

 

 

Kreikka: Demy – This is love
Dimitra ”Demy” Papadea valittiin sisäisesti edustamaan Kreikkaa. Demyn menestyksekäs ura alkoi vuonna 2012, jolloin hänet valittiin MAD Awardsissa muun muassa vuoden tulokkaaksi. Demy esitti Kreikan karsinnassa kolme laulua, joista voittajaksi selviytyi ”This is love”. Kappaletta on ollut säveltämässä Dimitris Kontopoulos, jonka kynästä ovat syntyneet muun muassa Ani Lorakin “Shady lady” (Ukraina 2008), Farid Mammadovin “Hold me” (Azerbaidžan 2013) ja Sergei Lazarevin “You are the only one” (Venäjä 2016).

 

Puola: Kasia Moś – Flashlight
Kasia Moś on elämänsä aikana ehtinyt muun muassa osallistua kolmesti Puolan euroviisukarsintaan, vierailla Yhdysvalloissa ja esiintyä näyttelijä Eva Longorian järjestämässä hyväntekeväisyystapahtumassa. Omien sanojensa mukaan hänen euroviisunsa “Flashlight” on omistettu kaikille, jotka kokevat tulleensa vainotuiksi. Kasia itse kokee laulavansa kappaleen eläimille, mutta tunnustaa, että siinä on syvä ajankohtainen sävy pakolaiskriisin ja maailmanpoliittisten levottomuuksien takia.

 

Moldova: Sunstroke Project – Hey mamma
Vuonna 2008 perustettu Sunstroke Project edusti Moldovaa yhdessä Olia Tiran kanssa ensimmäisen kerran vuoden 2010 viisuissa kappaleella ”Run away”. Tuolloin Moldova sijoittui finaalissa sijalle 22. Oslon viisujen jälkeen yhtyeen saksofonisti Sergey Stepanov sai itselleen lisänimen ”Epic sax guy”, ja hänen esiintymistään on katsottu YouTubessa kymmeniä miljoonia kertoja. Moldovan tämänvuotinen edustuskappale ”Hey mamma” on yhtyeen yhteissävellys, ja sen on sanoittanut Alina Galetcaia.

 

Islanti: Svala – Paper
Svala Björgvinsdóttir (s. 1977) on toisen polven viisuedustaja. Hänen isänsä on pitkän linjan muusikko Björgvin “Bo” Halldorsson, joka edusti Islantia vuoden 1995 euroviisuissa. Svalan laulajanura alkoi jo seitsenvuotiaana, jolloin hänen ja isä-Bon esittämä kappale ”Fyrir Jól” nousi listaykköseksi. Svala on myös opiskellut balettia ja toiminut muotisuunnittelijana. Hän vaikuttaa tällä hetkellä Steed Lord -nimisessä yhtyeessä. Svala on itse ollut sanoittamassa euroviisukappalettaan ”Paper”. Sävellyksen takana ovat Einar Egilsson, Lester Mendez ja Lily Elise.

 

Tšekki: Martina Bárta – My turn
28-vuotias Martina Bárta tunnetaan erityisesti jazz-laulajana. Hän vaikuttaakin tällä hetkellä Berliinissä jazz-kokoonpanossa 4 To The Bar. Martina on myös lahjakas käyrätorvensoittaja ja hänet on nähty kotimaassaan Tšekissä musikaalilavallakin. Martina Bárta oli Tšekin televisioyhtiön sisäinen valinta viisuedustajaksi. Hän tavoittelee finaalipaikkaa kappaleella ”My turn”, jossa on myös kuultavissa jazzahtavia vaikutteita. Kappaleen ovat säveltäneet ja sanoittaneet DWB sekä Kyler Niko.

 

 

Kypros: Hovig – Gravity
Nikosiassa syntynyt Hovig Demirjian on juuriltaan armenialainen. 28-vuotias Hovig aloitti ammattimuusikon uransa jo kuudentoista vanhana. Vuonna 2009 hän osallistui Kreikan X Factoriin, jossa sijoittui seitsemänneksi. Samassa kisassa nähtiin myös Kyprosta vuonna 2012 edustanut Ivi Adamou ja Kreikkaa edustanut Eleftheria Eleftheriou. Hovigille kolmas kerta toden sanoi, sillä hän oli yrittänyt päästä edustamaan Kyprosta euroviisuissa jo vuosina 2013 ja 2015. Tänä vuonna hänet valittiin suoraan Kyproksen edustajaksi. Hänen kappaleensa ”Gravity” on ruotsalaisen Thomas G:sonin käsialaa.

Armenia: Artsvik – Fly with me
Armenia aloitti tänä vuonna euroviisunsa etsimisen ensimmäisenä ja päätti sen viimeisenä. Jo viime vuoden lokakuussa alkanut Depi Evratesil -kykykilpailu huipentui jouluaattona Artsvik Harutyunyan -nimisen artistin voittoon. Pelkkää etunimeään taiteilijanimenään käyttävän 32-vuotiaan laulajattaren edustuskappale “Fly with Me” julkaistiin aikaisesta karsinnasta huolimatta vasta maaliskuun puolivälissä, oikeastaan vielä senkin jälkeen, kun kaikkien kappaleiden tuli olla EBU:n hallussa.

 


Slovenia: Omar Naber – On my way

Omar Naber matkustaa jo toistamiseen Kiovan euroviisuihin. Hän nimittäin edusti Sloveniaa vuonna 2005 euroviisuissa kappaleella ”Stop”. Tuolloin Omarin tie katkesi semifinaaliin. Omar yritti edustuspaikkaa myös vuosina 2009, 2011 ja 2014 sekä otti osaa viime vuoden Sveitsin viisukarsintaan. Tänä vuonna 35-vuotias Omar saa siis revanssinsa. Hänen kilpailukappaleensa kantaa nimeä ”On my way”. Kappale on artistin itsensä kirjoittama.

 

 

Latvia: Triana Park – Line
Vuonna 2008 perustettu Triana Park on osallistunut Latvian viisukarsintoihin kuudesti. Viimeksi vuonna 2012 kappaleella ”Stars are my family” sijoittuen yhdeksänneksi. Yhtye on julkaissut yhden albumin, yhden EP:n sekä useita singlejulkaisuja. Latvian edustuskappaleen, ”Line”, on sanoittanut yhtyeen solisti, Agnese Rakovska, ja hän on myös säveltänyt kappaleen on yhdessä yhtyeen kitaristin (Artūrs Strautiņš) sekä basistin (Kristaps Ērglis) kanssa. Heidän lisäkseen yhtyeeseen kuuluu rumpali Edgars Viļums.

2. semifinaali 11.5.

Serbia: Tijana Bogićević – In too deep
Tijana Bogićević (s. 1. marraskuuta 1981) on pop-laulaja, jolla on jo aikaisempaa euroviisukokemusta. Hän lauloi Ninan taustoja Serbian esityksessä vuonna 2011 ja hän myös osallistui Serbian euroviisukarsintana toimivaan Beovizijaan vuonna 2009, muttei päässyt karsintojen semifinaalista jatkoon. Hän asuu Yhdysvalloissa ja on naimisissa yhdysvaltalaisen Mark Robertsonin kanssa. Hänen kilpailukappaleensa ”In Too Deep” ovat kynäilleet Borislav Milanov, Joacim Persson, Johan Alkenäs ja Lisa Desmond.

 

Itävalta: Nathan Trent – Running on air
Itävalta päätti toimivasta karsintaformaatista huolimatta luottaa sisäiseen valintaan, joka oli tänä vuonna Nathan Trent. Karismaattinen Trent syntyi Innsbruckissa vuonna 1992. Hänen äitinsä on italialainen ja isä itävaltalainen. Kolmen vuoden iässä hän alkoi ottamaan piano- ja viulutunteja ja 11-vuotiaana raapustikin jo omia sanoituksia. Itse viisu ”Running on air” kertoo toivosta, uskosta ja tavoitteiden saavuttamisesta. Tempoltaan kappale on kevyttä poppia, ja se syntyi Nathanin omasta kynänkärjestä aina sanoituksesta sävellykseen Bernhard Penziasin avulla.

 

Makedonia: Jana Burčeska – Dance alone
23-vuotias Jana Burčeska on monen viisuartistin tavoin noussut pinnalle kykykilpailun kautta. Vuonna 2010 hän sijoittui viidenneksi Makedonian Idol -kilpailussa. Jana tunnetaan myös hyväntekeväisyystyöstään UNICEFin hyvän tahdon lähettiläänä. Hänet valittiin sisäisesti edustamaan Makedoniaa, ja edustuskappale valittiin yli sadan kandidaatin joukosta. Janan kilpailukappale ”Dance alone” on kansainvälisen lauluntekijäjoukon kirjoittama. Heistä Joacim Persson ja Bobi-Leon Milanov ovat olleet kirjoittamassa Serbian ja Bulgarian kappaleita. Heidän lisäkseen kappaletta tekemässä ovat olleet Alex Omar ja Florence A.

Malta: Claudia Faniello – Breathlessly
Claudia Fanielloa (s. 1988) ei voi moittia sinnikkyyden puutteesta, sillä hänet on nähty Maltan karsinnoissa peräti yhdeksän kertaa. Tänä vuonna vihdoin tärppäsi ja Claudia pääsee edustusmatkalle. Hänen veljensä Fabrizio Faniello on nähty kahdesti Maltan edustajana (2001 ja 2006). Claudia Faniello lähtee Kiovaan balladin voimin. ”Breathlessly” on myös viisukonkareiden käsialaa. Sen tekijätiimistä löytyvät Philip Vella, Sean Vella ja Gerard James Borg. Borgin aikaisempia sävellyksiä ovat muun muassa ”7th wonder” (Malta 2002) ja ”Shine” (Venäjä 2014). Claudia Faniello on kertonut avoimesti teini-ikänsä bulimiasta ja työskentelee laulajanuransa ohella koulunkäyntiavustajana.

Romania: Ilinca ft. Alex Florea – Yodel it!
Viime vuonna Romanialta evättiin osallistuminen euroviisuihin maksamattomien EBU:n jäsenmaksujen tähden. Tänä vuonna maa kuitenkin pääsi mukaan. Romaniaa edustavat vasta 18-vuotias Maria “Ilinca” Băcilă ja 25-vuotias räppäri Alexandru Ionuț “Alex” Florea. Ilinca on niittänyt mainetta useissa kykykilpailuissa nimenomaan jodlaustaidoillaan. Parivaljakon kilpailukappale kantaa nimeä ”Yodel it!” Se voitti ylivoimaisesti Romanian viisukarsinnan. Kappaleen ovat kirjoittaneet Mihai Alexandru ja Alexa Niculae.

 

Alankomaat: OG3NE – Lights and shadows
Alankomaat julkisti edustajansa jo viime vuoden puolella, ja se on OG3NE. Kyseessä on tyttötrio, joka koostuu kolmesta siskoksesta, jotka ovat Amy, Shelley ja Lisa Vol. Vuonna 2014 OG3NE oli ensimmäinen ryhmä ikinä, joka voitti The Voice -laulukilpailun. Voittoa seurasi läpimurto vuonna 2016, ja nyt viisut Alankomaiden väreissä. Lava täyttyy kemiasta ja kauniista harmoniasta heidän esiintyessään. Maa toi perheen mukaan viisuihin musiikin, itse solistien ja sanojen muodossa, sillä isä Rick on osallistunut kappaleen tekoon, ja itse kappale on musiikillinen kunnianosoitus heidän äidilleen.

 

Unkari: Joci Pápai – Origo
Unkari luottaa tänä vuonna omaan kieleensä ensimmäistä kertaa neljään vuoteen. Heidän etnovaikutteinen viisunsa ”Origo” on samalla yksi neljästä jollain muulla kielellä kuin englanniksi esitettävästä viisusta tänä vuonna. Esittäjä Joci Pápai on 35-vuotias romanitaustainen muusikko, joka on itse säveltänyt ja sanoittanut edustuskappaleensa.

 

 

 

 

Tanska: Anja – Where I am
Anja Nissen on vuonna 1995 syntynyt tanskalais–australialainen laulaja–lauluntekijä, tanssija sekä näyttelijä. Hän on syntynyt ja asunut koko ikänsä Australiassa, jossa hän on luonut uraa muun muassa voittamalla The Voice -musiikkikilpailun. Esikuvinaan hän pitää esimerkiksi Patti LaBellea ja Aretha Franklinia. Anja osallistui Tanskan karsintoihin myös viime vuonna, jolloin hän tuli toiseksi kappaleella ”Never Alone”. Tänä vuonna hän osallistui kappaleella ”Where I Am” ja näin ollen edustaa Tanskaa Kiovassa.

 

Irlanti: Brendan Murray – Dying to try
20-vuotias Brendan Murray tuli suurelle yleisölle tutuksi Hometown-poikabändin jäsenenä. Manageri Louis Walshin perustama yhtye kasattiin vuonna 2014, kun Brendan oli vasta 17-vuotias. Hometownin single ”Where I belong” teki historiaa olemalla nopeiten listaykköseksi noussut debyyttisingle sekä nopeiten myynyt single vuonna 2014. Brendan Murray lähtee nyt euroviisuihin kokeilemaan siipiään sooloartistinsa. Hänen kappaleensa “Dying to try” on Jörgen Elofssonin ja James Newmanin käsialaa. Ruotsalainen Jörgen Elofsson on ollut Grammy-ehdokkaana ja kirjoittanut lauluja muun muassa Kelly Clarksonille ja Britney Spearsille.

San Marino: Valentina Monetta & Jimmie Wilson – Spirit of the night
Viimeiset kaksi vuotta kääpiövaltio San Marino on lainaillut edustajiansa muista maista, mutta nyt oli aika palata jälleen tuttuun ja turvalliseen Valentina Monettaan, joka edusti maataan vuosina 2012–2014. 42-vuotias Valentina on tällä kertaa ottanut duettokumppanikseen yhdysvaltalaisen Jimmie Wilsonin, joka on esiintynyt erinäisissä musikaaleissa. Kappaleen ”Spirit of the Night” on säveltänyt viisukonkari Ralph Siegel, joka oli myös Valentinan aiempien viisujen takana.

 

Kroatia: Jacques Houdek – My friend
Jacques Houdek valittiin helmikuussa sisäisesti Kroatian viisuedustajaksi kappaleella ”My Friend”. Tämä 36-vuotias kultakurkku on mahdollisesti tullut tutuksi viisufaneille sijoituttuaan toiseksi Kroatian karsinnassa vuonna 2011, mitä ennen hän oli jo myös ehdolla vuosina 2002, 2003, 2004, 2005 ja 2006. Klassisen laulun koulutuksen saanut Houdek on säveltänyt ja sanoittanut edustuskappaleensa kuuden muun ihmisen kanssa, ja siinä kuullaan englannin ohella kroatialaisittain hiukan harvinaisempaa italian kieltä.

 

Norja: JOWST – Grab the moment
JOWST, eli Joakim With Steen on vuonna 1989 syntynyt norjalainen tuottaja/lauluntekijä. Steen kiinnostui musiikista teini-iässä ja hänelle tärkeintä elämässä olivatkin kitara, punkki, laulunteko ja bändi. Steenillä on musiikkialan koulutus ja hän on muun muassa työskennellyt opettajana. Vuodesta 2011 hän on toiminut ääniteknikkona ja tuottajana, mutta nykyään hän keskittyy lähinnä vain omaan musiikkinsa. JOWST osallistuu euroviisuihin kappaleella ”Grab the moment” yhdessä norjalaisen laulajan Aleksander Walmannin kanssa.

 


Sveitsi: Timebelle – Apollo

Timebelle-yhtyeen muodostavat laulaja Miruna Manescu, pianisti Emanuel Daniel Andriescu ja rumpali Samuel Forster. Miruna ja Daniel ovat kotoisin Romaniasta. Timebelle oli alkujaan viisihenkinen poikabändi, mutta Miruna toi yhtyeeseen pian naiskauneutta. Vuonna 2015 Timebelle yritti ensimmäistä kertaa Sveitsin viisuedustajaksi. He sijoittuivat karsinnassa toiseksi kappaleella ”Singing about love”. Timebellen tämänvuotinen kappale ”Apollo” sai Sveitsin finaalissa lähes puolet äänisaaliista.

 

Valko-Venäjä: Naviband – Story of my life
Tänä vuonna tehdään ainakin yhdenlaista euroviisuhistoriaa: ensimmäistä kertaa koskaan viisulavalla kuullaan nimittäin valkovenäjän kieltä! Tämän mahdollistaa folk-, indie- ja pop-musiikkia soittava ja yhdistelevä Naviband, joka koostuu Artsjom Lukjanenkasta ja Ksenija Žukista. Ensimmäistä kertaa euroviisukarsintaan Naviband osallistui vuonna 2016, jolloin heidän kilpailusävelmänsä “Heta ziamla” sijoittui neljänneksi. Vuotta myöhemmin oli ”Historyja majho žyccian” aika voittaa. Kappaleen nimi on kuitenkin käännetty englanniksi euroviisuja varten.

 

Bulgaria: Kristian Kostov – Beautiful mess
Kristian Kostov on historian ensimmäinen euroviisuartisti, joka on syntynyt kolmannella vuosituhannella. Nuoresta iästään huolimatta bulgarialais–venäläinen Kristian on ehtinyt kokea paljon, sillä hänet tunnetaan teini-idoliuden ja laulukilpailuiden lisäksi myös näyttelijänä ja lauluntekijänä. Kilpailusävelmä ”Beautiful Mess” on kevään mittaan noussut vedonlyönneissä kakkossuosikiksi, ja onkin mielenkiintoista nähdä, jatkaako Kristian Poli Genovan jalanjäljissä vai vetääkö jopa paremmaksi.

 

Liettua: Fusedmarc – Rain of revolution
Liettuan megalomaaninen 49 kappaleen ja 10 viikon mittainen viisukarsinta huipentui maaliskuussa seitsemän kappaleen finaaliin, jossa voittajaksi selviytyi vaihtoehtoelektroa soittava Fusedmarc. Vilnalainen yhtye koostuu laulaja Viktorijasta, kitaristi Denisaksesta ja tuottaja Stasyksesta. Vallankumouksellista Pikku Myy -energiaa uhkuva Viktorija pyrki viisuihin Saulės Kliošas -yhtyeen riveissä jo vuonna 2002, mutta edustuspaikka jäi silloin haaveeksi.

 

 

Viro: Koit Toome & Laura – Verona
Koit Toome ja Laura ovat molemmat viisulavoilta tuttuja nimiä. Koit edusti Viroa vuonna 1998 ja Laura osana Suntribe-yhtyettä vuonna 2005. Tämä on siis toinen kerta, kun Laura edustaa Viroa Ukrainan pääkaupungissa Kiovassa. Vankkaa fanisuosiota nauttiva ”Verona” edustaa perinteisempää euroviisukappaletta, ja on kiinnostavaa spekuloida, nostaako duetto jälleen Viron top-10:een. Pari vuotta sitten näin kävi, kun Elina Born ja Stig Rästa duetoivat Viron kärkikymmenikköön.

 

 

Israel: IMRI – I feel alive
25-vuotias Imri Ziv ei ole lähdössä viisuilemaan ensimmäistä kertaa. Hän esiintyi viime vuonna Hovi Starin taustalaulajana ja vuonna 2015 Nadav Guedjin taustalla. Imrin laulajanura alkoi lukiovuosina poikabändin riveissä. Asepalvelusta suorittaessaan hän kuului Israelin puolustusvoimien orkesteriin. Imri valittiin Israelin viisuedustajaksi HaKokhav HaBa L’Eurovizion -kilpailun kautta. Kilpailukappale hänelle löytyi sisäisen haun kautta. ”I feel alive” on Dolev Ramin ja Penn Hazutin kirjoittama.

Finaali 13.5.

Espanja: Manel Navarro – Do it for your lover
Espanja tuo Havaijin letkeän soundin viisuihin Manel Navarron johdolla. Kansallisessa finaalissa Mirela voitti puhelinäänet, Manel raatiäänet. Lopulta kolmehenkinen raati äänesti heistä Navarron voittajaksi lukemin 2–1 samalla kun osa yleisöstä buuasi päätökselle. Manel on 21-vuotias laulaja–lauluntekijä, jonka musiikissa on vivahteita Ed Sheeranin ja Bob Dylanin tyyleistä. Arvostusta hän on jo saanut korkealta taholta, sillä Alan Walker ylisti tätä julkisesti coverista, jonka hän teki Walkerin kappaleesta. Mies on itse säveltänyt ja kirjoittanut voittokappaleensa”Do it for your lover” yhdessä Antonio Rayon kanssa.

 

Iso-Britannia: Lucie Jones – Never give up on you
Lucie Bethan Jones on 26-vuotias Cardiffissa syntynyt laulaja, näyttelijä sekä malli. Yleisön tietoisuuteen hän tuli vuonna 2009 kilpaillessaan The X Factor UK -kilpailussa, jossa hän sijoittui kahdeksanneksi. Lucie on muun muassa toiminut Wonderbra-alusvaatemerkin mainoskasvona sekä näytellyt musikaaleissa ja televisiosarjoissa, kuten esimerkiksi The Sarah Jane Adventures ja Midsomerin murhat. Lucie kilpailee Kiovassa kappaleella ”Never give up on you”, jonka tekijätiimiin kuuluu muun muassa Emmelie de Forest.

 

Italia: Francesco Gabbani – Occidentali’s Karma
Perinteikkään San Remon laulukilpailun voittaja Francesco Gabbani sai halutessaan edustaa kilpailun tavan mukaisesti maataan viisuissa ja tarttui kuin tarttuikin tilaisuuteen. 34-vuotias Toscanan alueen Carrara-nimisestä kaupungista kotoisin oleva raspikurkku lähti vuonna 2010 Trikobalto-bändistä soolouralle ja on levyttänyt jo pariin otteeseen. Francescon kappaleen, ”Occidentali’s Karman” lyriikat sisältävät nokkelia siteerauksia ja viittauksia mm. Hamletiin heti ensimmäisellä rivillä. Kappaleen on säveltänyt itse esittäjän lisäksi maailmankuulu Luca Chiavarelli sekä Fabio Ilacqua.

 

Ranska: Alma – Requiem
Ranskan viisuedustaja valittiin jälleen sisäisesti. Tänä vuonna Ranskaa edustaa 28-vuotias Alma (oik. Alexandra Maquet). Alma on uusi tulokas musiikkitaivaalla. Hänen kappaleensa on nimeltään ”Requiem” ja se esitetään osittain ranskaksi, osittain englanniksi. Alman kilpailukappaleen takaa löytyy Nazim Khaled, joka sävelsi myös Amirin viimevuotisen viisun. Alma onkin maininnut Amirin musiikilliseksi mentorikseen.

 

 

Saksa: Levina – Perfect life
Saksa järjesti tänä vuonna hurlumhei-karsinnat ja valitsi usean äänestyskierroksen jälkeen Isabella Levina Lueenin edustajakseen. Kyseessä on 25-vuotias tummaääninen neito, joka on ollut musiikin kanssa tekemisissä pikkulapsesta lähtien. Yhdeksän vuoden ikäisenä hän osallistui arvostettuun Jugend Musiziert -kilpailuun jonka lopulta voitti. Levina alkoi kirjoittamaan omia sanoituksiaan jo 12-vuotiaana ja on opiskellut laulamista Berliinissä jossa nykyään majaileekin. Kilpailukappale ”Perfect life” on sävelletty varta vasten Euroviisuihin, ja siitä vastasivat Lindsey Ray, Lindy Robbins sekä Dave Bassett.

Ukraina: O.Torvald – Time
Rock-yhtye O.Torvald lähtee puolustamaan isäntämaa Ukrainan värejä. O.Torvald perustettiin vuonna 2005 Poltavan kaupungissa. Bändiin kuuluvat Yevhen Halych (laulu, kitara), Denys Myzyuk (kitara, taustalaulu), Oleksandr Solokha (rummut), Mykyta Vasyl’yev (basso) ja Mykola Rayda (piano, DJ). O.Torvaldilta on ilmestynyt neljä albumia, joista viimeisin näki päivänvalon viime vuonna. Edustuskappale ”Time” on O.Torvaldin ensimmäinen englanninkielinen single.

 

Teksti: Aino Ahlgren, Liisa Haavisto, Aleksi Mikkola, Tuomas Ruoho, Akira Takaki, Olli Tamminen ja Marie Virtanen

Kuvat: eurovision.tv

 

 

Näin minä fanitan: Tero Aalto

Tero Aallon mielestä Davinian valitsematta jättäminen Espanjan edustajaksi on viisuhistorian suurin oikeusmurha.

Kerro itsestäsi: Mitä teet ja missä asut?
Olen pitkän linjan viisuaktiivi, nykyään Euroviisuklubin varapuheenjohtaja. Olen myös vastuussa OGAE-uutisten oikoluvusta sekä Euroviisuklubin verkkosivuston webmaster, joten jos esimerkiksi tässä artikkelissa on jotain pielessä, minua saattaa voida syyttää.

Arkielämässä olen kieliteknologi ja työskentelen kielentutkimuksen asiantuntijana CSC – Tieteen tietotekniikan keskuksessa, joka on Suomen supertietokonekeskus. Olen alkujani Kajaanista, mutta pian koittaa päivä, jona olen oleva asunut Helsingissä yhtä kauan. Ironista kyllä, että vaikka työpaikkani on Espoossa, varsinaiset supertietokoneet ovat sittemmin muuttaneet Kajaaniin, melkein kuin paikkaamaan jättämääni aukkoa 😀

Mistä viisuharrastuksesi alkoi?
Yksi varhaisimmista muistoistani ylipäänsä on vuoden 1986 esikatselujen toinen osa, jonka aloittaneesta Irlannista jäi mieleen vesiputous, mutta heti sitä seurannut Belgian ”J’aime la vie” teki kokonaisvaltaisemman vaikutuksen. Vanhempani nauhoittivat minulle kisat C-kasetille, jota sitten kuuntelin jotakuinkin päivittäin. En tiedä, joutuivatko katumaan tekoaan, mutta viisuharrastus oli tullut jäädäkseen. Neljä vuotta myöhemmin taloon tuli videonauhuri (jota nykykielellä myös VHS-soittimeksi kutsutaan) ja pääsin nauttimaan visuaalisistakin tallenteista. Siitä huolimatta, ettei ensivaikutelma Irlannin kappaleesta 1986 ollutkaan yhtä vahva kuin Belgiasta, molemmat kappaleet ovat edelleen viiden tähden arvoisia suosikkejani, vaikka vuosiykkösekseni kohosikin lopulta Tanskan ”Du er fuld af løgn”.

Miten viisuharrastus näkyy kotonasi?
Nyt kun katselen empiirisesti ympärilleni, näkyvin ilmentymä taitaa olla Euroviisuklubin pikkujouluissa vuosittain järjestettävän Eurovision Show Contestin 2013 voittostipendi, joka irtosi humoristisella suomen- ja makedoniankielisellä versioinnilla Makedonian tuonvuotisesta ”Pred da se radzeni” -kappaleesta. Levyhyllyistä löytyy tietenkin viisulevyjä, vaikka korealainen musiikki ja japanilaiset tanssinopetusvideot vienevätkin ensinäkijän päähuomion. Jos erehtyy availemaan kaappeja, niistä saattaa tipahdella sekalaisia viisumuistoja ja tykötarpeita, koska eihän mitään tunnearvokasta voi heittää pois. Kuuloaistein voi viisuisuutta niin ikään havainnoida, sillä musiikki soi käytännössä aina kun olen kotona (ja hereillä), ja soittolistoillani on luonnollisesti paljon edustus- ja karsintakappaleita.

Mikä on hienoin viisumuistosi?
Viisuviikot Helsingissä 2007 olivat järisyttävä kokemus. Sain lehdistöakkreditoinnin ja pääsin ensimmäistä kertaa näkemään kulissien taakse. Istuin aamusta iltaan areenalla seuraamassa harjoituksia ja Messukeskuksessa lehdistötilaisuuksia sekä lähes joka ilta eri maiden järjestämissä tilaisuuksissa Euroclubilla Vanhalla ylioppilastalolla, joka oli minulle jo valmiiksi merkityksellinen paikka, koska olin kaksi vuotta aiemmin mennyt siellä naimisiin. Vaikka olin kisojen saapuessa Helsinkiin ollut viisufani jo reilut pari vuosikymmentä, nuo viikot toden teolla avasivat rakkaan harrastukseni verhot.

Mikä on parasta Euroviisuissa?
Minulle musiikki on aina ollut tärkeintä. Vaikka jonain vuonna edustuskappalekattaus olisikin vähän laimeampi, vähintään karsinnoista löytyy aina helmiä. Merkittävä murros harrastamisessa oli Internetin mahdollistama muiden kuin kotimaan (ja välittömien naapurimaiden) karsintojen seuraaminen. Itse lähdin tähän mukaan asteittain vuodesta 2000 alkaen. Joka vuosi en ole kuullut ja nähnyt aivan joka ainoaa ehdokasta, mutta se on suunta, johon toki pyrin.

Euroviisut ovat kokonaisvaltainen kokemus, elämäntapa, joka tosifanin vuodesta kattaa helposti puolet. Pitkäaikaisen harrastamisen myötä syntyy paljon ystävyys- ja tuttavuussuhteita, jotka luovat kokonaan oma tasonsa. Tänä vuonna, kun en ole kisamatkalle lähdössä, enemmän harmittaa menettää mahdollisuus viettää aikaa kaikkien mahtavien tyyppien ympäri maailmaa kanssa kuin itse live-kokemusten väliin jättäminen.

Mitä muuttaisit Euroviisuissa?
Aikanaan kun 20 vuotta sitten ryhdyttiin viimeinkin päivittämään Euroviisuja ajan tasalle ja tehtiin kolme merkittävää muutosta (puhelinäänestys, kielivapaus ja orkesterin poistaminen), vastustin niistä kaikkia, mutta aika pian muutin jokaisen suhteen mieleni. Ne olivat välttämättömiä toimia rakkaan instituutiomme pelastamiseksi museoitumiselta emmekä ilman niitä voisi nauttia kisoista siten kuin nykyään voimme.

Minusta kehitystä olisi syytä jatkaa ihan ensimmäiseksi löyhentämällä henkilömäärärajaa lavalla, jottei jokaisessa esityksessä olisi aina pakko tehdä valintaa taustalaulajien ja muiden toimijoiden, kuten tanssijoiden, välillä vaan voisi saada molemmat. Ei ”oikeassa” viihdemaailmassakaan sellaisia rajoituksia ole. Kenties jokin raja voisi kuitenkin olla, jotteivät ylöspanot tulisi järjestäjille mahdottomiksi saada lavalle ja takaisin, mutta se voisi olla 12, 16 tai 20. Itse asiassa olisin valmis luopumaan livelauluvaatimuksestakin, mutta sitä en pidä välttämättömänä.

Täytyy tosin varsinkin kieli-ihmisenä lisätä, että parina viime vuotena on alkanut välillä harmittaa kielikirjon haalistuminen, mutta niin kauan kun kyse on kilpailusta, jossa on suuret, konkreettiset panokset, kaikkien kilpailijoiden täytyy olla samalla viivalla (niin määrin kuin mahdollista), eli en missään tapauksessa kaikesta huolimatta halua ottaa askelia taaksepäin. Toisaalta englanti on ”tosimaailmassakin” kansainvälisen musiikin hallitseva kieli, joten kieliasia tuskin edes herättäisi huomiota, jollei olisi olemassa menneisyyttä, johon verrata.

Oletko lähdössä Kiovaan viisuilemaan?
Olin varannut hotellin kaikista kolmesta isännöinnistä kisanneesta kaupungista jo viime kesänä, mutta luovuin matkasuunnitelmasta siinä vaiheessa, kun kävi ilmi, ettei fanilippuja olisi tulossa. Vaikka asia sittemmin korjaantuikin kansainvälisen faniorganisaation työn ansiosta, maku oli jo mennyt. Toisaalta vaakakupissa painoi myös, että samana viikonloppuna Berliinissä kisataan harrastamani vampyyrikorttipelin euroopanmestaruuksista, joten olemme nyt menossa sinne sen sijaan.

Mitä perinteitä kuuluu viisufinaalin seuraamiseen?
Kun on tapittanut kansallisia karsintoja joulukuusta lähtien ja loppuhuipentumana katsonut joka ainoan harjoitusvideon viimeisten kahden viikon aikana, finaali-iltana monesti (melkein) tuntuu jo, että kertoisivat nyt vaan ne tulokset, jotta päästäisiin valmistautumaan seuraavaan vuoteen 😀

Jollen satu olemaan itse areenalla finaalin aikaan, mieluiten katson lähetyksen pienehkössä, omistautuneessa porukassa, jolle kaikki kappaleet (ja todennäköisesti esityksetkin) ovat ennestään hyvin tuttuja. Vähemmän paneutuneiden kavereiden kanssa on hauska jälkeenpäin katsoa ja kommentoida tallenteita, mutta H-hetkellä toivon, että asia on seuralaisille yhtä tärkeä kuin itselleni.

Millainen on täydellinen viisu?
Hyvän viisun tekee harmonisesti soljuva sointukulku, jonka päälle on rakennettu hyvin istuva melodia. Sovituksen tyypillä ei ole paljonkaan väliä kunhan sävellys on kunnossa, eli hyvä kappale voi olla sovitettu melkeinpä minkä tahansa genren konventioiden mukaan. Hyvästä erinomaisen tekee onnistunut sovitus, joka tuo sävelmän ja soinnut edustavasti esiin, sekä se, ettei sanoitus ole kielelllisesti kökkö eikä sitä lausuta häiritsevän huonosti. Jos vielä erinomaisesta lähdetään tekemään täydellistä, sanoitus saa kuulostaa myös sisällöltään hyvältä, koskettavalta tai kenties kekseliäältä, ja esitys tuoda kokonaisuuden parhaat puolet esiin.

Mikä on kaikkien aikojen paras viisu?
Olen kohta 30 vuotta ollut sitä mieltä, että se on ”To diko sou asteri”, Kreikka 1989. Siinä on liki kaikki kohdallaan: aivonystyjä hierova sointukulku, kaunis melodia, (studioversiossa) toimiva sovitus ja eheä sanoitus. Täydellinen ei tosin ole sekään, sillä lavalla orkesterisovitus ei toiminut yhtä hyvin vaan sai kappaleen kuulostamaan lastenlaululta, ja kappaleen laulanut Marianna Efstratiou oli jäykkä lumikuningatar positiivisessa laulussa.

Kaikkien aikojen paras karsintakappale puolestaan on Davinian Espanjan karsinnassa 2004 esittämä ”Mi obsesión”, jonka raadit omapäisesti eliminoivat yleisön buuatessa, mitä pidän edelleen viisuhistorian suurimpana oikeusmurhana.

Teksti: Aino Ahlgren
Kuva: Tero Aalto

OGAE Second Chance Contest 2017

Euroviisuklubin jäsenet!

On aika startata käyntiin klubikilpailuvuosi 2017. Se käynnistyy perinteiseen tapaan Ogae Second Chance Contest 2017 -äänestyksellä. Euroviisufanien ikioma Ogae Second Chance Contest -kilpailu järjestetään tänä vuonna jo 31. kertaa. Kilpailussa kohtaavat eri maiden faniraatien valitsemat kappaleet, jotka eivät päässeet edustamaan omaa maataan tämänvuotiseen Eurovision laulukilpailuun.

Euroviisuklubilaisena juuri sinä voit vaikuttaa siihen, mikä kappale edustaa tänä vuonna Suomea. Käytä siis äänestysoikeuttasi ja tule mukaan Suomen raatiin.

Suomen ehdokkaat ovat:

Alva – Arrows
Anni Saikku – Reach out for the sun
Club La Persé – My little world
Emma – Circle of light
Günther & D’Sanz – Love yourself
Knucklebone Oscar & The Shangri-La Rubies – Caveman
Lauri Yrjölä – Helppo elämä
My First Band – Paradise
Zühlke – Perfect villain

Anna pisteitä mielestäsi kolmelle (3) parhaalle ehdokkaalle 5-3-1 ja lähetä pisteesi sähköpostilla osoitteeseen muzamaza@hotmail.com
Lähetäthän omat pisteesi viimeistään sunnuntaihin 26.3 kello 24.00 mennessä.

Aurinkoista kevättä kaikille euroviisujen ystäville toivottaen
Martti ”MuzaMaza” Heikkinen
Kisakordinaattori
Euroviisuklubi OGAE Finland

OGAE-uutiset 1/2017

UMK:n jälkikirjoitus

Suomi sai jälleen euroviisuedustajan. Tämän vuoden euroviisuedustaja valittiin UMK 2017 -finaalissa Espoossa 28.1. Norma John edustaa Suomea kappaleella ”Blackbird”. Norma John voitti UMK-finaalin sekä yleisö- että tuomariäänillä. Kappale on hieno, ja siinä on aineksia pienellä sovituksella mahtiballadiin, jolla sitten Kiovassa saadaan finaalipaikka. Euroviisuklubi onnittelee Norma Johnia voitosta ja edustuspaikasta.

Tämänvuotinen UMK-finaali oli hyvin järjestetty. Televisiolähetys kilpailee lähes minkä muun maan finaalin kanssa. Fanien toive saada finaalista livelähetys toteutui tänä vuonna, ja YLE onnistui järjestelyissä hyvin. Ohjelmajärjestäjäksi YLE oli hankkinut Live Nationin, minkä ansiosta finaalilähetys ja areenatapahtuma oli viihdyttävä ja kiinnosti ihmisiä. Pitkästä aikaa myös Euroviisuklubi oli otettu mukaan suunnittelemaan areenatapahtumia. Lämpiössä järjestetty DJ Wernerin ja Tuomaksen euroviisudisko oli erittäin suosittu koko illan ajan ennen lähetyksen alkua.

Vuosien myötä UMK:sta on kasvanut kiinnostava euroviisukarsinta. YLEn markkinointiponnisteluista huolimatta UMK-formaattia tai nimeä ei kuitenkaan Suomessa tunneta. Euroviisukarsinnat sen sijaan tiedetään. Ihmettelyn aihe asiaan vihkiytymättömille olikin, miten on mahdollista että UMK ja euroviisukarsinnat järjestetään samana iltana.

UMK-finaali keräsi lauantai-iltana reilut 600 000 katsojaa kun samaan aikaan kilpailevan kanavan musiikkiohjelmaa katsoi perjantai-iltana 100 000 katsojaa enemmän. UMK:n katsojaluvut ovat vaatimattomia, ja huolimatta siitä, että se voi olla ponnahduslauta uudelle artistille, se voisi olla myös koko kansan odottama ja katsoma Suomen euroviisukarsinta.
Mukavaa euroviisukevättä kaikille!

Jouni Pihkakorpi

Tässä numerossa:
Kuulumisia meiltä ja muualta
Hallituslaiset tutuiksi
Se hieman viisuisampi joulu
Tunnelmia UMK:sta
Muilla mailla vierahilla – fanitapaaminen Münchenissä
Näin minä fanitan